Muistimessua vietetään Rantakylän kirkossa 20.9.
(Julkaistu Kirkkotie-lehdessä)
Muisti on tärkeä osa toimivaa arkea. Jokaisella meistä on kokemusta muistin pettämisestä, unohtamisesta. Unohtaminen on myös hyvä asia. Elämä olisi hyvin raskasta, jos muistaisimme kaiken, mitä meille on tapahtunut. Muisti muuttaa muotoaan ikääntymisen myötä. Esimerkiksi nimimuistin heikkeneminen kuuluu normaaliin ikääntymiseen.
Tilapäistä muistin heikentymistä voivat aiheuttaa esimerkiksi stressi, unettomuus, kiputilat, masennus ja aktiivisuuden puute. Lisäksi jotkut lääkkeet ja puutostilat voivat aiheuttaa muistamattomuutta, joka korjaantuu syyn poistamisella. Jos on huolestunut omasta tai läheisensä muistista, kannattaa aina hakeutua esimerkiksi muistihoitajan vastaanotolle, jossa muistiongelmien syytä voidaan selvitellä. Tarvittaessa sieltä ohjataan lisätutkimuksiin.
Varsinaisia eteneviä muistisairauksia on useita. Yleisin on Alzheimerin tauti. Vuosittain etenevään muistisairauteen sairastuu maassamme 14 500 henkilöä. Kaikkiaan muistisairautta sairastavia on maassamme 193 000. Vaikka muistisairaudet yleistyvät ikääntymisen myötä, ne eivät ole pelkästään ikäihmisten sairauksia. Suomessa arvellaan olevan noin 7 000 – 10 000 alle 65-vuotiasta muistisairautta sairastavaa henkilöä.
Muistisairaudet eivät ole nykyisin enää toivottomia sairauksia, sillä niitä voidaan ennaltaehkäistä, hoitaa ja kuntouttaa. Vaikka esimerkiksi Alzheimerin tautiin ei ole parantavaa hoitoa, asianmukaisella hoidolla ja kuntoutuksella voidaan sairauden etenemistä hidastuttaa. Mitä varhaisemmassa vaiheessa esimerkiksi lääkehoito aloitetaan, sen paremmin se tehoaa. Myös liikunnalla, ravitsemuksella ja aktiivisella elämällä tiedetään olevan sairauden etenemistä hidastuttava vaikutus. Kuntoutuksen kulmakivenä on elää mahdollisimman normaalia, aktiivista elämää osana yhteisöä.
Jokaisella muistisairautta sairastavalla on oikeus elää oman elämäntarinansa näköistä elämää sairaudesta huolimatta. Monelle ikäihmiselle merkitykselliseen elämään kuuluu kirkossa käyminen ja hartauden harjoittaminen. Rantakylän kirkossa järjestetään 20.9. muistimessu. Messun toteutuksessa huomioidaan, että jo pidemmälle edennyttä muistisairautta sairastavankin on helppo seurata messun kulkua. Saarna on kenties vähän lyhyempi ja messussa lauletaan vanhoja, tuttuja virsiä. Kolehti kerätään Pohjois-Karjalan Muistiyhdistykselle. Messun jälkeen on kirkkokahvit.
Muistimessuja on pidetty muutaman vuoden ajan eri puolilla Suomea ja niiden vietto liittyy vuosittain viikolla 39 pidettävään Muistiviikkoon. Rantakylän kirkossa Muistimessua vietetään nyt toisen kerran.
