Nyt on aika auttaa hädänalaisia
(Julkaistu Viikko Pohjois-Karjalassa 17.9.2015)
Iloitsen siitä, että hallitus otti pakolaiskysymyksen vakavasti ja Timo Soinikin lopulta ymmärsi, miten vakavasta asiasta ja suuresta inhimillisestä kriisistä on kysymys. Olen samaa mieltä hallituksen kanssa siitä, että tavoitteena tulee aina olla, että ihmisiä autetaan heidän omassa kotimaassaan ja kansainvälisen yhteisön pitäisi pystyä rauhoittamaan tilanne paikallisesti. Sodan repimissä maissa tavallisten ihmisten auttaminen on nyt käynyt mahdottomaksi ja siksi sotaa pakenevia ihmisiä on autettava siellä, minne he tulevat. Euroopan on kannettava asiassa yhteisvastuuta.
Toisaalta hallituksen puheissa ja toimissa on selkeää ristiriitaa. Hallitus korostaa, että niissä maissa, joissa ei käydä sotaa, on ihmisiä autettava omassa maassaan. Samanaikaisesti hallitus vähentää kehitysyhteistyömäärärahoja kovalla kädellä. Päätösten johdosta nyt tuen piirissä olevista maista osassa Suomen kehitysyhteistyö on vaarassa päättyä kokonaan. Tämä on vaarallinen päätös, koska se voi pysäyttää myönteisen kehityksen näillä alueilla ja tällä voi olla heijastuksia myös maastamuuton lisääntymiseen. SDP ei voi myöskään hyväksyä ehdotuksia maahanmuuttajien sosiaaliturvan heikennyksistä suhteessa kantaväestöön. Kantaväestön ja maahanmuuttajien on oltava samassa asemassa sosiaaliturvan osalta.
Kannustan kuntia tässä akuutissa kriisitilanteessa perustamaan vastaanottokeskuksia ja ottamaan vastuuta myös paikallisesti. Kunnissa on hyvä muistaa, että valtio rahoittaa vastaanottokeskuksen täysimääräisesti.
Kotouttamispolitiikkaan pitää panostaa heti ja riittävästi, sillä näin ennaltaehkäisemme monia sosiaalisia ongelmia. Kotouttamisen tavoitteena on, että tänne muuttavat henkilöt pääsevät mahdollisimman nopeasti työelämään ja yhteiskunnan täysipainoisiksi jäseniksi. Tilanne voidaan nähdä myös positiiviselta näkökannalta. Esimerkiksi Ilmarisen talousjohtaja, ekonomisti Jaakko Kiander arvioi viime viikolla, että maahanmuutto auttaa Suomen talouskasvua pidemmällä aikavälillä, jos kotouttaminen onnistuu. Maahanmuutto ”oikaisee” Suomen ikärakennetta.
Mitä minä voin tehdä maahanmuuttajien kotouttamiseksi?
Voin omalta osaltani katkaista siivet vääriltä tiedoilta, joita tarkoituksellisesti maahanmuuttajista ja heidän saamista etuuksista levitetään. Voin samalla myös omalla asennoitumisellani näyttää, että en pelkää erilaisuutta. Jokainen meistä voi myös olla kotouttamisessa tukena ja apuna. Maahanmuuttajien huomioiminen ja normaali suhtautuminen arjen vuorovaikutuksessa on tärkeää. On hyvin vaikea oppia kieltä, jos sitä ei voi harjoitella arjen tilanteissa. Maahanmuuttajat tarvitsevat myös tukihenkilöitä ja tukiperhettä, joiden avulla on helpompi oppia suomalaista elämäntapaa ja kulttuuria.
Entä mitä voin tehdä kehitysmaiden ihmisten auttamiseksi?
Suomen on kansakuntana osallistuttava myös kehitysyhteistyön rahoittamiseen, mutta jokainen voi myös antaa oman panoksensa tähän työhön. Erilaisia kanavia on useita. Itselläni on kaksi kummilasta World Visionin kautta ja lisäksi maksan Unicefin Maailman lapsilisää kuukausittain. Suomen Punainen Risti järjestää vuosittaisen nälkäpäiväkeräyksen 17 – 19.9.2015 ja silloin jokaisella on mahdollisuus lahjoittajana ja/tai lipaskerääjänä tarttua toimeen maailman hädän lievittämiseksi.
Empatia – eli toisen ihmisen asemaan asettumisen taito – on inhimillisyyden ja ihmisyyden perusta. Toisaalta meidän on hyvä muistaa Flora Edwardsin ajatus:
”Kun autamme toisia,
autamme myös itseämme,
sillä mitä tahansa hyvää annammekin,
se kiertää täyden ympyrän
ja palaa takaisin meille.”
Toisin sanoen tekemällä hyviä asioita toisille, teemme hyvää myös itsellemme.
Merja Mäkisalo-Ropponen
Kansanedustaja (sd)
