Nyt tarvitaan yhteistä vastuuta!
(Julkaistu Viikko Pohjois Karjalassa 10.9.2015)
Puoluehallituksessa oli esillä kaksi isoa asiaa: pahentunut pakolaiskriisi ja hallituksen leikkaukset.
Hallitusta voi kiittää siitä, että se on ottanut pakolaiskriisistä aktiivisen otteen ja ilmaissut selkeäsanaisesti, että Suomella on valmiutta ottaa vastaan tavallista suurempi määrä pakolaisia. Toivottavasti kuntapäättäjillä on valmiuksia arvioida tilannetta faktoihin perustuen ja inhimillisyyttä korostaen, niin että halukkuutta vastaanottokeskusten perustamiseen löytyy eri puolilla Suomea. On hyvä muistaa, että valtio maksaa täysimääräisesti vastaanottokeskuksista tulevat kustannukset. Nyt on aika auttaa hädänalaisia.
Sitä vastoin hallituksen heikoimmassa asemassa oleviin kansalaisiin kohdistuviin leikkauksiin puoluehallitus suhtautuu erittäin kielteisesti. Meillä on jo tällä hetkellä köyhiä lapsiperheitä ja pienituloisia eläkeläisiä, joiden tulotaso ei riitä säälliseen elämään. Nyt hallitus on tekemässä leikkauksia juuri heidän kustannuksellaan. Kelan asiantuntijoiden mukaan Suomessa saattaa olla jopa 50000 eläkeläistä, joiden kuukausitulot tippuvat jopa 100-200 eurolla. Lisäksi on kymmeniä tuhansia, joiden tulo tippuvat 50-100 eurolla. Suurin osa näistä eläkeläiset joutuu siirtymään pysyvästi toimeentulotukiasiakkaiksi.
Toimeentulotuen pitäisi olla aina vain tilapäinen ratkaisu äkillisesti syntyneeseen vaikeaan elämäntilanteeseen. Nyt tehtävillä leikkauksilla aiheutetaan pysyvää eläkeläisköyhyyttä. Pieni korotus takuueläkkeeseen ei riitä läheskään korvaamaan suunnitteilla olevia leikkauksia ja maksujen korotuksia. Eniten olen kuitenkin huolissani niistä ikäihmisistä, jotka ovat sanoneet minulle, että toimeentulotukea he eivät mene hakemaan, mieluummin jättävät lääkkeet ostamatta tai tinkivät ruoasta.
Toivon hallituksen vielä kertaalleen harkitsevan muita vaihtoehtoja, sillä tämä on erittäin epäinhimillinen tapa tehdä talouden sopeutustoimenpiteitä. Voidaan kysyä myös, mistä tulevat säästöt, jos toimeentulotukimenot kasvavat?
Nyt tarvitaan yhteistä vastuuta. Yhteinen vastuu tässä tilanteessa on sitä, että yhteiskunnassa voitaisiin sopia säälliseen elämään mahdollistava tulotason alaraja, joka on turvattava kaikille. Mielestäni tämän kaltainen ”kansalaispalkka” olisi kannatettava. Tämän päätöksen jälkeen alarajan ylittävien henkilöiden osalta voitaisiin päättää talouden sopeuttamiseen tarvittavista toimenpiteistä kuitenkin niin, että suurituloiset kantavat eniten vastuuta. Entinen poliisiylijohtaja Mikko Paatero on todennut, että syrjäytyminen on kansakuntamme suurin turvallisuusriski. Eriarvoisuuden kasvu lisää syrjäytymisen riskiä.
Merja Mäkisalo-Ropponen
Kansanedustaja (sd)