Omaishoitolaki parantamaan omaishoitajien asemaa
Suomessa arvioidaan olevan tällä hetkellä noin 300 000 omaishoitotilannetta, joista 60 000 on sitovia ja vaativia. Vain pieni osa näistä on lakisääteisen omaishoidon tuen piirissä. Laissa omaishoidon tuesta määritellään omaishoitajaksi henkilö, joka on tehnyt toimeksiantosopimuksen läheisensä hoitamisesta kunnan kanssa. Omaishoitosopimuksia oli Suomessa vuonna 2014 noin 43 000.
Lain mukaan omaishoitajan on oltava hoidettavan omainen tai muu hoidettavalle läheinen henkilö. Noin puolet omaishoidon tuella hoidettavista henkilöistä on sairaita tai vammaisia puolisoita. Omaishoidon tuessa ei kuitenkaan ole ikärajoja, vaan laki koskee niin vammaisen lapsen vanhempia kuin iäkästä vanhempaansakin hoitavaa. Kolme yleisintä syytä omaishoitoon ovat fyysisen toimintakyvyn heikkeneminen, muistisairaudet sekä pitkäaikaiset fyysiset sairaudet tai vammat. Myös kehitysvammaisten henkilöiden osuus omaishoidettavissa on huomattava. Sitä vastoin psykiatrisen sairauden vuoksi hoidon ja huolenpidon tarpeessa olevien omaisille omaishoidon tukea on myönnetty harvemmin.
Etäisomaishoito on vähiten tunnettu omaishoitajuuden muoto, eikä sillä ole virallista määritelmää. Tyypillistä on, että etäomaishoiva vaatii jatkuvaa sitoutumista ja on usein taloudellisesti ja henkisesti raskasta. Omainen voi asua toisella paikkakunnalla ja matkustaa esimerkiksi viikonloppuisin auttamaan läheistään ja siten varmistaa hänen pärjäämisensä seuraavan viikon aikana. Suomessa arvellaan olevan noin 65 000 etäomaishoitajaa.
Sosiaali- ja terveysministeriössä on peruspalveluministeri Susanna Huovisen johdolla valmisteltu omaishoitolakiesitystä, jonka tavoitteena on parantaa omaishoitajien asemaa kokonaisuudessaan. Lainvalmistelussa on edetty niin pitkälle, että luonnosta on mahdollista hyödyntää tulevissa hallitusneuvotteluissa. Uuden lain lähtökohtana on, että omaishoidosta tulisi hoitomuoto muiden hoitomuotojen joukossa ja omaishoitajilla olisi kohtuullisen korvauksen lisäksi oikeus terveydenhoitoon, lomiin ja vapaisiin. Lakiesityksen tavoitteena on taata kaikille omaishoitajille samat oikeudet asuinkunnasta riippumatta. Tällä hetkellä esimerkiksi omaishoidon kriteerit ja palkkio vaihtelevat kunnittain ja omaishoitajat ovat eriarvoisessa asemassa eri puolilla maata.
Taloudellisen tuen lisäksi omaiset tarvitsevat muutakin tukea ja apua vaativassa työssään. Esimerkiksi muistisairaiden omaishoitajille tehdyn kyselyn mukaan, ohjattu, neuvottu ja tuettu omainen jaksaa toimia omaishoitajana noin vuoden kauemmin kuin hoitovastuuseen yksin jäänyt omaishoitaja.
Omaishoitajien jaksamisen kannalta lomien ja vapaiden pitäminen on tärkeää. Vuorohoitoa tulisi kehittää omaishoitoa tukevaksi ja sen tulisi aina olla myös hoidettavalle kuntouttavaa. Lisäksi oikean vuorohoitopaikan löytäminen on tärkeää. Eduskunnassa hyväksyttiin helmikuussa uusi perhehoitolaki, jossa korostettiin perhehoitoa yhtenä mahdollisuutena järjestää omaishoitoa tukevaa vuorohoitoa. Joensuu on ollut tässä asiassa hyvänä esimerkkinä, sillä perhehoitokoti Mielikki on jo usean vuoden ajan toiminut monelle omaishoidettavalle erittäin hyvänä vuorohoitopaikkana.
Merja Mäkisalo-Ropponen
Kansanedustaja (sd)
