Ravitsemus ja aivoterveys

Tällä hetkellä on jo melko paljon tietoa ravitsemuksen ja aivoterveyden yhteydestä. Tiedämme, mitä ravintoaineita aivot tarvitsevat ja mitä seurauksia tiettyjen ravintoaineiden puutteista on. Kuitenkin edelleen tarvitaan lisää tutkimusnäyttöä esimerkiksi ravitsemuksen ja kognitiivisen suoriutumisen yhteyksistä. Tärkeitä tutkimuskohteita ovat myös ravitsemuksen merkitys mielialaan, esimerkiksi ahdistus- ja masennusoireisiin.

Vajaa kaksi vuotta sitten sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi kansallisen muistiohjelman, jonka tavoitteena on rakentaa muistiystävällinen Suomi. Se tarkoittaa muun muassa sitä, että yhteiskunnassa on otettu vakavasti huomioon aivoterveyden edistäminen ja muistioireiden varhainen tunnistaminen.

Muistiohjelmassa todetaan muun muassa, että muistisairauksien hoitoon ei ole lähivuosina tiedossa uutta, parantavaa lääkehoitoa. On tärkeä ymmärtää, että meillä on lukuisia erilaisia muistisairauksia, joista Alzheimerin tauti on yleisin. Nykyiset lääkkeet voivat hidastuttaa esimerkiksi Alzheimerin taudin etenemistä, mutta ne eivät paranna sairautta. Siitä huolimatta paljon voidaan tehdä. Jokainen voi vaalia aivoterveyttään omilla valinnoillaan. Muistisairauksien ilmaantumiseen voidaan vaikuttaa jo lapsuudesta alkaen ehkäisemällä tunnettuja vaaratekijöitä, joita ovat ylipaino, korkea verenpaine, korkea kolesteroli ja diabetes. Liikunta, terveellinen ravinto, päihteiden käytön vähentäminen ja välttäminen sekä henkinen vireys suojaavat muistisairauksilta. Esimerkiksi puuttumalla Alzheimerin taudin riskitekijöihin sairauden puhkeamista voidaan siirtää jopa viidellä vuodella. Kansantaloudellisesti asialla on suuri merkitys, sillä tämä voisi vähentää Alzheimerin taudin ilmaantuvuutta puolella yhden sukupolven aikana.

Ruoalla on muitakin merkityksiä ihmisen hyvinvoinnille kuin ravitsemuksellinen merkitys. Asia korostuu muistisairautta sairastavien hoitotyössä. Ruoka sinällään on mielihyvän lähde. Yhdessä ruokailu on useimmille yhteisöllinen kokemus, jota voidaan hyödyntää monella tavalla myös kuntouttavasta näkökulmasta. Erilaisia makuja voidaan käyttää kuntoutuksessa ja muisteluterapiassa.

Mikä on siis aivoille terveellistä ravintoa? Seuraavassa on ravitsemusfysiologian professori Riitta Korpelan ohjeet siitä, miten aivoterveyttä voidaan edistää ravitsemuksen avulla.

1. Pidä verensokeri tasaisena
2. Huolehdi raudan saannista
3. Muista B- ja D-vitamiini
4. Helli hyvällä rasvalla (ns. pehmeät rasvat)
5. Kahvittele kohtuudella
6. Valitse värikkäitä vihanneksia
7. Suosi suomalaisia marjoja
8. Vähennä suolan käyttöä
9. Älä liota aivoja alkoholissa
10. Superruokia ei ole, toisin sanoen aivot tarvitsevat monipuolista ravintoa.