Ihmisoikeuksien toteutumisessa edelleen puutteita Suomessa
Yhtenä viimeisimmistä eduskunnassa käsitellyistä asioista ennen vaalivapaata oli valtioneuvoston ihmisoikeusselonteko. Selonteossa käsitellään sekä kansallisia perus- ja ihmisoikeuskysymyksiä että kansainvälistä ihmisoikeustoimintaa. Vaikka Suomi sijoittuu maailman kärkimaihin vertailtaessa taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien ns. TSS-oikeuksien toteutumista, meilläkin on kehitettävää näiden oikeuksien toteutumisessa. Esimerkiksi vanhusten kohdalla voidaan puhua ihmisoikeusloukkauksista asianmukaisen hoidon ja hoivan puutteiden takia. Tällä hallituskaudella on saatu aikaan hyvä vanhuspalvelulaki. Sen toteutumista kunnissa on kuitenkin seurattava tarkasti, sillä monessa kunnassa ei vanhuspalvelulakia edelleenkään noudateta. Erityisesti muistisairaiden oikeudet hyvään ja asianmukaiseen hoitoon, hoivaan ja kohteluun jäävät liian vähälle huomiolle.
Vammaisiin henkilöihin kohdistuu enemmän syrjintää ja ihmisoikeusloukkauksia kuin muihin ihmisryhmien. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat ne vammaiset henkilöt, esimerkiksi naiset, lapset ja vähemmistöihin kuuluvat, jotka joutuvat syrjityksi monella eri perusteella. Suomi on saanut kansainvälisiltä valvontaelimiltä useita suosituksia kiinnittää huomiota esimerkiksi vammaisten henkilöiden pääsyyn työelämään. Vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutuminen vaatii jatkuvaa seurantaa ja riittäviä voimavaroja. Vammaisjärjestöjen ja -edustajien asiantuntemusta on hyödynnettävä nykyistä paremmin kehitettäessä vammaisten asemaa.
Suomessa kohdistuu myös naisiin syrjintää ja ihmisoikeusloukkauksia. Sukupuolten väliset palkkaerot ovat maassamme edelleen suuret. Naisen euro on vain reilut 80 senttiä. Erityisen huolestuttava asia on naisiin kohdistuvan väkivallan korkea määrä. Kansallisia lähisuhde- ja perheväkivallan vastaisia toimia on tehostettava ja turvakotipaikkojen määrää on lisättävä. Kansainvälisten suositusten mukaan meillä tulisi olla 500 – 530 perhepaikkaa, kun tällä hetkellä niitä on noin 120.
Asenteet kansainvälistä muuttoliikettä, siirtolaisuutta, maahanmuuttoa ja pakolaisuutta kohtaan kuuluvat myös Ihmisoikeuskysymyksiin. Ihmisoikeuskasvatus ja -koulutus ovat olennaisen tärkeitä, jos tavoitteena on ihmisoikeuksien toteutumisen edistäminen maassamme. Lainsäädännön lisäksi kysymys on nimittäin asenteista. Asennekasvatus on aloitettava jo lapsuudessa. Lasten ja nuorten tietoisuutta ihmisoikeuksista ja yhdenvertaisuudesta sekä kykyä tunnistaa ja torjua vihapuhe, rasismi ja syrjintä elinympäristössään on lisättävä. Ihmisoikeuskysymysten korostaminen kouluopetuksessa tulee koko ajan yhä tärkeämmäksi, sillä erityisesti verkkomedian kautta demokraattisten arvojen ja ihmisoikeuksien vastaiset näkökulmat ovat levinneet nopeasti.
Merja Mäkisalo-Ropponen
Kansanedustaja (sd)
