Keskustelua sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuudesta

Puoluehallituksessa keskusteltiin kansanedustaja Hanna Tainion esityksen pohjalta sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen tulevaisuudesta. Parlamentaarisessa monikanavarahoitustyöryhmässä, jonka jäsenenä Hanna Tainio toimii, on pohdittu viittä erilaista rahoitusmallia. Puoluehallitus päätti, että Maarit Feld-Rannan johdolla puolueen oma työryhmä lähtee analysoimaan esillä olleita malleja ja tuo oman ehdotuksensa puoluehallitukseen. On tärkeää, että puolue päättää oman vaihtoehtonsa ennen kuin sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelu käynnistyy uudelleen vaalien jälkeen.

Mallin valinnassa on kolme keskeistä periaatetta:
Ensinnäkin lähtökohtana on oltava kansalaiset ja heidän palvelunsa. Toiseksi on pidettävä huolta siitä, ettei verorahoilla järjestelyillä sosiaali- ja terveyspalveluilla tehdä voittoa. Kolmantena tavoitteena on demokratian toteutuminen, niin että tavalliset ihmiset kokevat pystyvänsä vaikuttamaan palveluiden järjestämiseen.

Puoluehallituksessa keskusteltiin myös valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Valinnanvapautta on lisätty ja kansalaiset saavat jo nyt julkisissa palveluissa itse valita terveysaseman ja sairaalan, missä heitä hoidetaan. Kokoomus tarkoittaa valinnanvapaudella Ruotsin mallia, jossa raha seuraa potilasta ja kansalainen saa vapaasti valita yksityisten ja julkisten palvelutuottajien välillä. Ruotsissa tämä malli on johtanut kansalaisten eriarvoisuuden lisääntymiseen. Lisäksi on muistettava, että kaikki eivät pysty valitsemaan. Ongelmana on myös se, ettei isojen asutuskeskusten ulkopuolella Suomessa ole yksityisiä palveluja, joista valita. Ruotsin malli ei voi olla meidän mallimme.

Palvelutarpeiden lisääntymisen myötä yksityisiä palveluita tarvitaan täydentämään julkisia palveluita ja tasaamaan esimerkiksi ruuhkahuippuja. Kilpailulainsäädäntöä uudistettaessa on pidettävä huolta, että oman alueen pienillä yrityksillä on mahdollisuus pärjätä monikansallisten yritysten kanssa kilpailutuksissa. Näiden isojen voittoja tavoittelevien terveysbisnesyritysten laajeneminen on pysäytettävä.

Julkisten palveluiden täydentämiseen Suomessa käytetään myös palveluseteleitä, joissa asiakas saa itse valita keneltä palveluntuottajalta hankkii tiettyjä hänelle myönnettyjä palveluita. Sosialidemokraattien pitäisi nykyistä selkeämmin määritellä oma kantansa palveluseteleihin, sillä niiden käyttö on koko ajan kunnissa lisääntynyt. Palveluseteleiden käytölle tulisi luoda selkeät kriteerit ja reunaehdot. Mielestäni palveluseteleitä voidaan hyvin käyttää tukemaan julkista palvelutuotantoa, jos palveluohjaus pidetään tiukasti julkisella puolella. Esimerkiksi kotihoidon asiakkaalle voidaan palvelusetelin avulla mahdollistaa kuntoutusta.

Merja Mäkisalo-Ropponen
Puoluehallituksen jäsen