Katse tulevaisuuteen
Eduskunnassa on kahtena peräkkäisenä viikkona keskusteltu kiivaasti taloudesta. Toissa viikolla käsiteltiin opposition välikysymystä ja viime viikolla opposition vaihtoehtobudjetteja. Molemmissa keskusteluissa oppositio väitti huonon taloudellisen tilanteen olevan hallituksen syytä. Talouden taantuma vaivaa kuitenkin koko Eurooppaa, ei yksinomaan Suomea.
Päästäksemme taantumasta toimenpiteitä on tehtävä monella rintamalla. Ensinnäkin meidän on saatava uusia työpaikkoja. Perinteisten alojen rinnalla biotalous sekä ympäristö- ja terveysteknologia voivat olla keskeisiä tulevaisuuden menestystekijöitämme. Nyt meidän kannattaisikin viedä aktiivisesti ympäristöosaamistamme maailmalle. Aktiivisen ilmastopolitiikan avulla pystymme saamaan jopa kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja. Kilpailu näillä markkinoilla on kovaa, mutta osaamisellamme meidän on mahdollista pärjätä tässä kilpailussa.
Toisaalta järkeviä elvytystoimenpiteitäkään ei pidä pelätä. Nyt on oikea aika suunnata elvytystoimenpiteitä tulevaisuuden kannalta tärkeisiin investointeihin ja samalla helpottaa vaikeaa työttömyystilannetta.
Opposition ehdotuksia kymmenien tuhansien valtion ja kuntien työntekijöiden määrän vähentämisestä on vaikea ymmärtää nykyisessä työttömyystilanteessa. Julkisella puolella työskentelevistä suurin osa on sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöitä sekä erilaisissa opetustehtävissä toimivia henkilöitä. Opposition puheet syyllistävät jo ennestään ylityöllistettyjä kunta-alan työntekijöitä, joilla on valtavat työpaineet.
Uskon digitaalisuuden, terveysteknologian ja sähköisten palvelujen tuovan sosiaali- ja terveydenhuoltoon lähitulevaisuudessa lisää tehokuutta ja estävän näillä aloilla henkilöstömäärän lisäämistarpeet, vaikka palveluja tarvitsevien määrä tulee muun muassa väestön ikääntymisen myötä kasvamaan. Ajatus siitä, että näillä aloilla voitaisiin tulevaisuudessa vähentää suuret määrät työntekijöitä, on kuitenkin epärealistinen.
Kuntasektorin toiminnan tehostamisen kannalta olisi nyt erittäin tärkeää saada sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus nopeasti maaliin. Sitä kautta saisimme hoitoketjut eheytettyä ja toiminnan painopistettä siirrettyä raskaista ja korjaavista palveluista kohti ennaltaehkäiseviä ja kuntouttavia palveluja. Kansanterveyden parantaminen ei korjaa kestävyysvajettamme. Toisaalta eriarvoistuminen, syrjäytyminen sekä sairauksien ja ongelmien ennaltaehkäisyjen puutteet aiheuttavat yhteiskunnassamme jopa kymmenien miljardien ylimääräiset vuosittaiset kustannukset. Miten meillä on varaa tähän?
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tavoitteena on muun muassa yhdistää sosiaali- ja terveyspalvelut eheäksi kokonaisuudeksi, edistää väestön hyvinvointia sekä vähentää terveyseroja. Se vahvistaa erityisesti peruspalveluita, mikä takaa sen, että ihmiset pääsevät helpommin ja oikea-aikaisesti sosiaali- ja terveyspalveluihin. Oikea-aikainen hoito osaltaan säästää yhteiskunnan kustannuksia. Toivottavasti mikään taho ei nyt tarkoitushakuisesti aseta kapuloita tämän uudistuksen rattaisiin. Itse olen huolissani erityisesti eräiden kokoomuspoliitikkojen taholta tulleista kriittisistä kommenteista jo kerran yhdessä päätetyistä asioista.
Suomi nousee tästäkin taantumasta työllä, sisulla ja tulevaisuuden uskolla. Taantumasta toipumisen näkökulmasta on erittäin tärkeä, että olisimme oppineet 1990-luvun lamasta sen verran, ettemme nyt purkaisi yhteiskunnan suojaverkkoja ja ihmisten kannalta elintärkeitä palveluja. Suomi selviytyy, kun pidämme kaikista huolta.
