Kotihoitoa on kehitettävä kuntouttavan hoidon suuntaan

Eilen Ylen MOT-ohjelmassa ”Muistisairas yksin kotona” kerrottiin, miten 88-vuotias muistisairas jäi vaille hoitoa neljäksi vuorokaudeksi sairaalan ja kotipalvelun välisen tietokatkoksen vuoksi. Ohjelmassa seurattiin lisäksi erään hoitajan työpäivää, jossa useat käynnit olivat varsin lyhyitä, vain noin 10 minuuttia kestäviä. Aikaa aitoon kohtaamiseen tai kuntouttavaan toimintaan ei jäänyt.

Vanhuspalvelulaki korostaa kotihoidon ensisijaisuutta ikäihmisten palvelujen järjestämisessä. Laitoshoitoa ei voi purkaa, ellei kotihoitoa kehitetä kuntouttavan hoidon suuntaan. Sen kivijalkana ovat arjen askareet sekä ulkoilu ja liikunta. Ilman riittävää ja ammattitaitoista kotihoidon henkilökuntaa, ikäihmisten toimintakyky heikkenee nopeasti.

Kuntouttavan kotihoidon kehittäminen vaatii resursseja sekä osaavaa ja ammattitaitoista henkilökuntaa. Hoito- ja palvelusuunnitelman tekeminen muistisairaalle vaatii moniammatillista pohdintaa siitä, millä keinoin fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä tuetaan. Hoidon ja hoivan suunnittelu lähtee tällä hetkellä liiaksi siitä, minkälaisia valmiita palvelupaketteja (ateria-, kauppapalvelu jne.) henkilölle voidaan järjestää.

Muistisairauden etenemistä voidaan hidastuttaa esimerkiksi oikealla lääkehoidolla ja kuntouttavalla toiminnalla. Muistisairaalla on oltava oikeus ja mahdollisuus avokuntoutusjaksoihin sekä kuntouttavaan päivätoimintaan. On kuitenkin muistettava, että kaikki eivät voi, eivätkä halua asua omassa kodissaan avun tarpeen lisääntyessä. Tietyssä sairauden vaiheessa yksin asuminen ei ole enää turvallinen vaihtoehto. Sen vuoksi uusia kodinomaisia asumis- ja hoivayhteisöjä (yhteisökoteja) on rakennettava lisää nopeutetulla aikataululla. Yhteisökodissa, jossa asuu muistisairaita, on oltava riittävästi muistisairauksien hoito- ja hoivatyöhön erikoistunutta henkilökuntaa.

Merja Mäkisalo-Ropponen
Kansanedustaja (sd)