Viittomakielilaki on edistysaskel

Suomessa on arviolta noin 4 000 – 5 000 viittomakieltä käyttävää kuuroa ja huonokuuloista henkilöä. Kuulevia viittomakieltä käyttäviä on arviolta noin 6 000 – 9 000. Eduskunnassa oli tänään ensimmäisessä käsittelyssä hallituksen esitys viittomakielilaista, jonka tavoitteena on edistää viittomakieltä käyttävien kielellisten oikeuksien toteutumista.

• Viittomakielilain säätäminen on tärkeää viittomakieltä äidinkielenään käyttävien perusoikeuksien kannalta. Heille tulee turvata mahdollisuus käyttää omaa kieltään esimerkiksi tulkkauspalveluja antamalla, totesi SDP:n kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen puheessaan.
• Tämä laki on merkittävä edistysaskel, vaikkei se täytäkään kaikkia lakia kohtaan asetettuja odotuksia, hän jatkoi. Laki tuo kuitenkin viittomakielisten kielelliset oikeudet aikaisempaa näkyvämmin esille ja tukee niiden parempaa huomioon ottamista eri hallinnonaloilla. Jatkossa on kuitenkin pystyttävä turvaamaan viittomakielisten oikeudet omaan kieleen tätä yleislakia selkeämmin ja paremmin. Toivottavasti tämä laki kuitenkin herättelee kiinnittämään huomiota viittomakielisten oikeuksien toteutumiseen ja kannustaa kehittämään viittomakielisten palveluja yhteistyössä viittomakielisen yhteisön kanssa. Usein kysymys on asenteista ja tahtotilasta.

Kansaneläkelaitoksen velvollisuutena on järjestää viittomakielen tulkkauspalveluja.

• Valitettavasti olen saanut useilta tahoilta kuulla, että näissä palveluissa on merkittäviä puutteita. Tulkkauspalvelujen välityskeskuksen toimintaan ollaan eri puolilla Suomea tyytymättömiä. Tulkkeja ei aina saa ja erityisesti tulkkauspalveluita tarvitsevien erityistarpeisiin ei pystytä läheskään aina vastaamaan. Toivottavasti Kansaneläkelaitos ottaa nämä palautteet vakavasti ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin viittomakielisten oikeuksien turvaamiseksi, toivoi Mäkisalo-Ropponen lopuksi.

Lisätietoja antaa kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen, puh. 050 519 0347