Kansanedustaja Mäkisalo-Ropponen pitää tärkeänä vammaisten oikeuksien yleissopimuksen hyväksymistä

• Tätä hallituksen esitystä on odotettu kauan, totesi SDP:n kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen eduskunnassa pitämässään puheessa täysistunnon käsitellessä hallituksen esitystä vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn yleissopimuksen hyväksymisestä.

Yleissopimuksen tavoitteena on taata vammaisille henkilöille kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet sekä edistää vammaisten oikeuksien toteutumista. Yleissopimuksen soveltamisala on hyvin laaja ja se pitää sisällään kaikki elämänalueet. Sen tarkoituksena on mahdollistaa vammaisille henkilöille heidän itsemääräämisoikeutensa toteutuminen, syrjimättömyys ja täysivaltainen osallistuminen yhteiskuntaan esteettömällä ja saavutettavalla tavalla.

• Keskeinen osa sopimusta on esteettömyys. Esteettömyys parantaa ihmisten yhdenvertaisia mahdollisuuksia toimia yhteiskunnassa, edistää ihmisoikeuksien toteutumista sekä vähentää osaltaan syrjintää ja syrjäytymistä. Se on keskeinen tapa edistää vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta.

Fyysinen esteettömyys on usein edellytys palvelujen ja viestinnän saavutettavuudelle ja osallistumiselle yhteiskuntaan. Fyysinen esteettömyys ymmärretään edelleen liian kapea-alaisesti pelkästään liikkumiseen liittyvien esteiden poistamisena fyysisestä ympäristöstä. Siihen kuuluu kuitenkin kaikkien kansalaisten sujuva osallistuminen työntekoon, harrastuksiin, kulttuuriin ja opiskeluun. Se merkitsee palvelujen saatavuutta, välineiden käytettävyyttä, tiedon ymmärrettävyyttä sekä mahdollisuuksia osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon.

Fyysisen esteettömyyden lisäksi on syytä puhua sosiaalisesta esteettömyydestä, joka tarkoittaa sellaista ilmapiiriä ja toimintaympäristöä, jossa jokainen voi turvallisesti olla oma itsensä ilman pelkoa syrjinnästä. Kysymys on ihmisten asenteista. Joensuun kaupungin vanhusneuvoston edellinen puheenjohtaja Paula Lehikoinen on todennut asian hyvin. Hän kysyi, mikä on pahin vamma. Vastaus oli: Asennevamma, kertoi Mäkisalo-Ropponen.

Yleissopimuksen 14 artiklassa turvataan vammaisten henkilöiden yhdenvertainen mahdollisuus nauttia oikeudesta henkilökohtaiseen vapauteen ja turvallisuuteen. Artiklan voimaansaattamisen edellyttämät muutosehdotukset vammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeuteen kohdistuvien rajoitusten sääntelyyn on annettu eduskunnalle (HE 108/2014).

• Asian käsittely on kesken perustuslakivaliokunnassa. Nyt näyttää siltä, ettei nykyinen eduskunta ennätä käsitellä tätä lakia. Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaakin lausumassaan, että ennen vammaisyleissopimuksen ratifioinnin loppuunsaattamista on varmistettava, että 14 artiklan ratifioinnin edellytykset täyttyvät kansallisessa lainsäädännössä. Ellei nykyinen eduskunta ehdi nyt käsitellä asiaa, on sen oltava seuraavan eduskunnan kiireellisten asioiden listalla, painotti Mäkisalo-Ropponen.
• Itsemääräämisoikeuslain piiriin kuuluvien henkilöiden määrä on suuri. Esimerkiksi vaikeasti muistisairaita on maassamme kymmeniä tuhansia, joiden hoidossa ja hoivasta käytettäviä rajoittavia toimenpiteitä ei säädellä kunnolla missään. Lainsäädäntö ei toki yksin riitä; vaan lisäksi tarvitaan koulutusta asenteiden muuttamiseksi. Laki antaa kuitenkin tietyn perustan sille, miten hoitokäytäntöjä on tarkasteltava ja muutettava.

Lisätietoja antaa kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen, puh. 050 357 9090