Noudatetaanko Joensuussa vanhuspalvelulakia?
Joensuussa on otettu vanhuspalvelulain säädökset pääosin vakavasti. Toimintoja on ryhdytty kehittämään ennaltaehkäisevään ja kuntouttavaan suuntaan. Kotihoitoa on kehitetty systemaattisesti, joskin avomuotoista päiväkuntoutusta ja kotiin annettavia kuntouttavia palveluita on vielä lisättävä. Lisäksi laitoshoidon purkamiseksi on tehty selkeät suunnitelmat. Olemme menossa oikeaan suuntaan, mutta yhdessä asiassa rikomme tällä hetkellä selkeästi lakia. Meillä on laitoshoidossa eli terveyskeskusten vuodeosastoilla ihmisiä, jotka eivät tarvitse laitoshoitoa. Vanhuspalvelulaissa on selkeästi kirjattu, että ikäihmisiä saa hoitaa laitoshoidossa vain, jos siihen on lääketieteelliset tai muut pätevät perusteet. Oikea asumis- ja hoitopaikka on löydyttävä kolmessa kuukaudessa. Sekin on monelle ikäihmiselle toimintakyvyn säilymisen kannalta liian pitkä aika, sillä laitos laitostaa nopeasti riippumatta hoidon tasosta. Tehostetun palveluasumisen paikkojen puute ei ole riittävä syy pitää ihmisiä laitoshoidossa. Tällaisessa tilanteessa kaupungin on hankittava asiakkaan tarpeiden mukainen asumis- ja hoitopaikka ostopalveluna. Lokakuussa Joensuussa odotti vuodeosastoilla 48 henkilöä tehostetun palveluasumisen paikkaa. Useampi heistä oli odottanut jo yli kolme kuukautta. Lisäksi kotona oli 23 sellaista henkilöä, joiden turvallinen asumispaikka esimerkiksi muistisairauden takia ei enää ole koti ja jotka eivät tarvitse myöskään vuodeosastohoitoa. Yhteensä jonottajia oli siis 71.
Tilanne helpottuu maaliskuun alussa, kun Senioripihassa otetaan käyttöön 45 uutta tehostetun palveluasumisen paikkaa. Nekään eivät kuitenkaan riitä purkamaan olemassa olevaa jonoa. Tilanne helpottuu huomattavasti loppusyksystä. Tuolloin Niinivaaralle valmistuu Sireenipiha, jossa on 60 asumis- ja hoitopaikkaa. Valitettavasti kaupungin talousarvioesityksessä ollaan samaan aikaan vähentämässä 28 ostopalvelupaikkaa, joten ensi vuonna tilanne ei parane. Olenkin joutunut kansanedustajana ohjaamaan useampia omaisia tekemään valituksen aluevalvontaviranomaisille vanhuspalvelulain rikkomisesta.
Onneksi omaishoidon tukeen ollaan ensi vuoden talousarvioesityksessä lisäämässä määrärahoja, mutta siihenkin toivoisin rohkeampaa otetta. Sari Kehusmaan pari kuukautta sitten valmistuneessa väitöskirjatutkimuksessa selkeästi osoitettiin, että omaishoito laskee merkittävästi hoidon menoja. Ilman omaisten apua olisivat ikääntyneiden hoidon menot vuosittain 2,8 miljardia euroa nykyistä suuremmat. Tutkimuksen mukaan omaishoidon tukea olisi taloudellisesti perusteltua maksaa nykyistä useammalle hoitajalle, koska tuen menot ovat vain pieni osa omaishoidolla saaduista säästöistä. Tällä hetkellä sitovaa ja raskasta omaishoitotyötä tekee maassamme noin 60 000 hoitajaa, joista kolmannes on omaishoidon tuen ulkopuolella. Määrärahojen vähäisyyden takia kymmeniä omaishoidon kriteerit täyttäviä henkilöitä on jäänyt Joensuussakin omaishoidontuen ulkopuolelle.
