Keskusteluja esteettömyydestä ja lasten hyvinvoinnista
Maanantaina 16.2. oli kaupunginvaltuuston ja vammaisneuvoston yhdessä järjestämä kuntalaiskuuleminen esteettömyydestä. Tilaisuudessa oli paikalla yhteensä noin 45 henkilöä. Keskustelussa todettiin, että Joensuussa esteettömyydellä on pitkät perinteet, sillä Marjalan kaupunginosaa rakennettaessa se oli keskeinen periaate. Sen jälkeen ote on hiukan herpaantunut, mutta tilanne Joensuussa on edelleen kohtuullisen hyvä.
Vammaisjärjestöjen edustajilta tuli tilaisuudessa toistakymmentä konkreettista ehdotusta esteettömyyden parantamiseksi. Nämä ehdotukset saatetaan asioista vastaavien viranhaltijoiden tietoon toimenpiteitä varten. Tärkeä muistisääntö esteettömyydestä on kaikkien aistien huomioiminen. Liikkumisesteettömyyden lisäksi on varmistettava, että esimerkiksi näkeminen, kuuleminen ja hahmottaminen ovat esteettömiä. Esteettömyys on tahtoasia. Esteettömän kaupungin ja tilojen rakentaminen eivät aiheuta ylimääräisiä kustannuksia, jos esteettömyys otetaan jo rakentamisen suunnittelussa huomioon.
Sunnuntaina 21.2. Joensuun Työväenyhdistyksen järjestämässä tilaisuudessa keskusteltiin otsikolla ’Lapsiperheiden arjen haasteet ja yhteiskunnan tuki. Keskustelussa oli mukana sekä sosiaali- ja terveyslautakunnan että varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnan edustajia. Joensuussa on uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain myötä koulupsykologien ja koulukuraattorien palveluita saatu parannettua. Oppilasryhmäkoot on myös pystytty pitämään kohtuullisina opetusministeriön ryhmäkokojen pienentämiseen ja koulujen välisten erojen tasoittamiseen myönnettyjen valtionavustusten turvin. Suurin haaste tällä hetkellä on ”seinissä”, sillä monessa koulussa ja päiväkodissa on todettu sisäilmaongelmia.
Lastensuojelun resursseissa on Joensuussa parannettavaa, sillä nykyisillä resursseilla emme noudata lastensuojelulaissa olevia määräaikoja. Lain mukaan seitsemän arkipäivän sisällä lastensuojeluilmoituksen tai vastaavan yhteydenoton vastaanottamisesta on ratkaistava, onko lastensuojelutarpeen selvitys tehtävä. Selvityksen on valmistuttava kolmessa kuukaudessa. Joensuussa selvityksestä päättäminen tehdään määräajassa 85 prosentissa tapauksissa ja selvitys saadaan valmiiksi määräajassa 72 prosentissa tapauksissa. Joensuu onkin aluehallintoviranomaisten ”tarkkailulistalla” asian suhteen.
Viime vuonna Joensuussa oli yhteensä 767 huostaanottoa. Tätä määrää voidaan vähentää ainoastaan panostamalla ennaltaehkäisevään työhön ja ongelmien varhaiseen puuttumiseen. Uusi sosiaalihuoltolaki velvoittaa kuntia järjestämään lapsiperheille kotipalvelua. Joensuussa tähän työhön on siirtynyt muutama työntekijä. On erittäin myönteistä, että toiminta saatiin käynnistettyä. Työntekijöitä on kuitenkin tarpeeseen nähden aivan liian vähän. Tavoitteena on, että lapsiperheet saisivat neuvoloiden kautta oikea-aikaisesti apua ja tukea arjen haastaviin tilanteisiin.
Ennaltaehkäisevä toiminta tulisi nähdä tulevaisuuteen investointina – ei kulueränä. Joensuun kaupungin viime vuoden tilinpäätös oli selvästi positiivinen ja nyt olisikin järkevää investoida ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön. Esimerkiksi Imatralla vastaavaan toimintaan sijoitettu raha saatiin takaisin parissa vuodessa kalliiden huostaanottojen vähenemisen myötä.
Merja Mäkisalo-Ropponen
Joensuun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja (sd)
