Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitean huomautus on otettava vakavasti
Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea antoi viime viikolla Suomelle huomautuksen sosiaaliturvaetuuksien vähimmäistason riittämättömyydestä. Komitea tarkasteli yksittäisten etuuksien, muun muassa sairauspäivärahan tai työmarkkinatuen, tasoa suhteessa suomalaisten keskituloon.
- Vaikka komitean tarkastelussa ei ole otettu huomioon muita Suomessa maksettavia tukia, jotka parantavat vähimmäisturvamme määrää, huomautus on otettava vakavasti, toteaa SDP:n kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen ja jatkaa
- Tilastojemme mukaan köyhien määrä on kasvanut maassamme yli 20 vuoden ajan. Poikkeus oli vuosi 2012, jolloin köyhyydessä elävien määrä kääntyi laskuun työttömyysturvan peruspäivärahan ja työmarkkinatuen korottamisen ansiosta. Vuonna 2013 lasku taittui. Jatkuva köyhyydessä eläminen estää perustarpeiden tyydyttämisen, kelvollisen asumisen sekä terveyspalveluiden ja koulutuksen saatavuuden. Lisäksi köyhyys vaikeuttaa sosiaalista osallistumista, lisää stressiä, syrjäyttää palveluista sekä altistaa helpommin laittomuuksiin, kuten näpistämiseen.
Suomessa on noin 650 000 köyhää ja noin 200 000 köyhyysriskissä elävää. Köyhyydessä elävien lasten määrän arvioidaan olevan noin 102 000, mikä on 9,4 prosenttia kaikista alle 18-vuotiaista. Köyhyyden taustalla on usein pitkittynyttä työttömyyttä, sukupolvelta toiselle periytyvää huono-osaisuutta, matalaa koulutustasoa, monilapsisia perheitä, yksinhuoltajuutta, pieniä eläkkeitä, pitkäaikaissairauksia sekä erilaisista syistä johtuvaa työkyvyttömyyttä.
- Vaikka Suomen perustuslaki takaa jokaiselle oikeuden perustoimentuloon, julkinen valta ja sosiaaliturvajärjestelmämme eivät ole pystyneet vastaamaan köyhyyden ja huono-osaisuuden haasteisiin. Yhteisöt, järjestöt ja kirkko ovatkin joutuneet ottamaan julkisen vallan tehtäviä itselleen, muun muassa ilmaisen ruokajakelun muodossa. Ns. leipäjonoissa käy viikoittain noin 25 000 henkilöä. Seuraava hallituksemme joutuu tekemään tärkeän ratkaisun: Annetaanko köyhyyden ja eriarvoisuuden kasvaa vai puututaanko asiaan jämerästi, sanoo Mäkisalo-Ropponen.
Mäkisalo-Ropponen muistuttaa tutkimuksista, jotka osoittavat, että mitä tasa-arvoisempi yhteiskunta on, sitä korkeampi on kansalaisten hyvinvointi. Hyvinvoinnin kannalta keskeistä on vaurauden jakautuminen yhteiskunnassa, ei suinkaan vaurauden kokonaismäärä. Yleistäen voidaan sanoa: Maissa, joissa on paljon eriarvoisuutta, on myös paljon köyhyyttä. Mitä tasa-arvoisempi yhteiskunta on, sen vähemmän on köyhyyttä.
- Suomalaiset haluavat elää tasa-arvoisessa yhteiskunnassa. Valitettavasti viimeaikoina on esitetty monia pohjoismaisen hyvinvointivaltion purkamiseen liittyviä vaatimuksia. Yhteiskuntamme suojaverkkoja halutaan purkaa ja tuoda niiden tilalle markkinamekanismiin pohjautuvia palvelumalleja. Näissä malleissa vastuu halutaan siirtää ihmiselle itselleen, sillä köyhyys ja huono-osaisuus mielletään ihmisen omaksi syyksi, kertoo Mäkisalo-Ropponen ja jatkaa
- Ihmisten riittävään perusturvaan, hyvinvointipalveluihin, koulutukseen ja työllisyyteen panostaminen on nähtävä investointina tulevaisuuteen, sillä se luo pitkällä aikavälillä hyvinvoivia ihmisiä ja sitä kautta yhteiskunnallista vaurautta ja turvallisuutta. Julkisten palveluiden toimivuus ja kattavuus tasa-arvoistavat kansalaisia ja vähentävät köyhyyttä.
Lisätietoja antaa kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen, puh. 050 357 9090
