Nuorten mielenterveysongelmat vaativat yhteiskunnalta konkreettisia toimia ja lähestymistapoja
Kirjoitimme Satu Tuovisen kanssa Heinävesi- lehteen lasten ja nuorten palveluiden tärkeydestä.
Mielenterveysongelmat nuorten keskuudessa ovat lisääntyneet huolestuttavalla vauhdilla. Tämä kehitys vaatii yhteiskunnalta konkreettisia toimia ja uusia lähestymistapoja, jotta nuorten hyvinvointi voidaan turvata.
Mitä tilanteen korjaamiseksi voitaisiin tehdä?
Lisätään ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä oppilaitoksiin. Opettajilla ja koulun henkilökunnalla tulisi olla valmiuksia tunnistaa mielenterveyden haasteita ja tukea oppilaita. Tähän tarvitaan usein lisäkoulutusta mielenterveyden tukemisessa. Jokaisen nuoren pitäisi voida kokea tulevansa arvostetuksi ja hyväksytyksi omana itsenään.
Pitäisikö koulujen ovet aukaista myös nuorisotyöntekijöille ja mielenterveysalan ammattilaisille? Joitain kokeiluja tästä on jo tehty ja ne ovat osoittautuneet myönteisiksi.
Perheiden tukeminen. Perheillä on suuri vaikutus nuorten mielenterveyteen. Yhteiskunnan tulisi tarjota enemmän tukea perheille, jotta he voivat paremmin tukea nuoriaan. Tästä esimerkkinä ovat vanhemmille suunnatut koulutukset ja tukiryhmät.
Lisäksi perheille tulisi tarjota matalan kynnyksen palveluja, joihin he voivat hakeutua, jos heillä on huolta nuoren mielenterveydestä. Myös eri järjestöjen tarjoamaa tukea tulisi hyödyntää enemmän.
Matalan kynnyksen palvelut. Nuorten tulisi voida hakea apua mielenterveysongelmiin helposti ja ilman leimautumisen pelkoa. Matalan kynnyksen palvelut, kuten nuorisotalot ja verkossa toimivat tukipalvelut, ovat tärkeitä. Näiden palvelujen tulisi olla helposti saavutettavissa ja niiden tulisi tarjota monipuolista tukea, kuten keskusteluapua, vertaistukea ja ohjausta tarvittaviin palveluihin.
Nuoret itse tulisi ottaa mukaan näiden palveluiden suunnitteluun.
Yhteisöllisyyden vahvistaminen. Yhteisöllisyys ja sosiaalinen tuki ovat tärkeitä nuorten mielenterveydelle. Yhteisöllisyyttä voidaan edistää tarjoamalla nuorille mahdollisuuksia osallistua erilaisiin yhteisöllisiin toimintoihin. Tämä voisi sisältää esimerkiksi harrastusmahdollisuuksia, vapaaehtoistyötä ja nuorten omia projekteja. Yhteisöllisyyden vahvistaminen auttaa nuoria tuntemaan itsensä osaksi yhteisöä ja vähentää yksinäisyyden tunnetta.
Mielenterveyspalvelujen saatavuus on edelleen monin paikoin puutteellista. Yhteiskunnan tulisi panostaa mielenterveyspalvelujen saatavuuden parantamiseen ja varmistaa, että palvelut ovat helposti saavutettavissa kaikille nuorille. Tämä voisi sisältää esimerkiksi palvelujen digitalisointia, jotta nuoret voivat saada apua myös etänä, sekä palvelujen resurssien lisäämistä, jotta apua on saatavilla nopeasti ja riittävästi.
Jokainen pelastettu nuori syrjäytymiseltä on suuri saavutus.
Satu Tuovinen
Pohjois-Karjalan nepsyt Aksoni ry hallituksen pj.
kunta- ja aluevaaliehdokas (sd.)
Merja Mäkisalo-Ropponen
Sh, TtT, Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen valtuuston pj.
