Työväen Sivistysliiton Joensuun 80 -vuotis juhlan juhlapuhe
TSL- Joensuu seudun opintojärjestö 80 vuotta
juhlapuhe 10.10.2024
Hyvä juhlayleisö
Paljon onnea 80-vuotiaalle Joensuun seudun opintojärjestölle. Työväen Sivistysliitto on työväenliikkeen arvopohjaan sitoutunut järjestöjen oppilaitos, joka rohkaisee ihmisiä vaikuttamiseen yhteiskunnassa ja joka edistää toiminnallaan demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta yhteistyössä jäsenjärjestöjensä ja yhteistyökumppaniensa kanssa.
Työväen Sivistysliitto on tärkeä Sosialidemokraattisen puolueen kumppanuusjärjestö ja on kunnia olla tässä juhlassa puhumassa.
TSL:n toiminnassa on kolme painopistettä: koulutus, kulttuuri ja hankkeet.
Tässä omassa puheenvuorossani keskityn keskimmäiseen eli kulttuuriin. TSL järjestää kulttuuritapahtumia ja pyrkii ylläpitämään ja kehittämään yhteiskunnallisesti kantaaottavaa työväenkulttuuria. TSL kannustaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja ympäröivien ilmiöiden kommentointiin kulttuurin ja taiteen avulla. Äärettömän tärkeitä asioita kaikki. Haluan tuoda täydentävänä näkökulmana esille kulttuurin ja taiteen merkityksen terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitäjänä ja edistäjänä eli puhun kulttuurihyvinvoinnista ja sen merkityksestä.
Hyvät kuulijat
Kulttuurihyvinvoinnilla tarkoitetaan ihmisen yksilöllistä tai yhteisöllisesti jaettua kokemusta siitä, että kulttuuri ja taide lisäävät hyvinvointia tai ovat yhteydessä siihen. Se on vahvuuksien löytämistä ja uuden oppimista kulttuurin ja taiteen keinoin. Se on myös yhteyden luomista toisiin ihmisiin ja itseen sekä ihmisenä kohtaamista taiteen välityksellä. Kulttuurihyvinvointi on myös nähdyksi ja kuulluksi tulemista taiteen ja kulttuurin kautta sekä osa mielekästä arkea. Kulttuuri ei ole luksusta, se on osa hyvää elämää!
Kulttuurihyvinvointi tulee huomioida osana terveyden ja hyvinvoinnin kokonaisvaltaista edistämistä koko yhteiskunnassa. Kansanterveyden edistämisessä sote-palveluilla on pieni – joskin tärkeä – rooli. Muilla yhteiskunnan toiminnoilla on suurempi merkitys kansaterveyteen ja hyvinvointiin. Kansanterveyden edistäminen on ainoa varma keino saada tulevia sote-kustannuksia kuriin.
Toisaalta kulttuurihyvinvoinnin tulee olla sisäänrakennettuna myös sote- palveluihin aina ennaltaehkäisystä ja palveluohjauksesta alkaen myös hoitoon, hoivaan, toimintakyvyn ylläpitämiseen ja edistämiseen sekä kuntoutukseen.
Tutkimusnäyttöä kulttuurin ja taiteen hyödyistä on jo runsaasti. Tutkimusten mukaan kulttuuri tukee monin tavoin hoitoa ja hoivaa, auttaa sairauksien kanssa pärjäämisessä, sekä ehkäisee terveysongelmia. Olen itse muistityön
asiantuntija ja haluan korostaa taiteen ja kulttuurin merkitystä aivoterveyden edistämisessä. Muistisairauden etenemistä voidaan hidastaa taiteen ja kulttuurin keinoin ja niiden avulla voidaan monin tavoin ylläpitää toimintakykyä. Kulttuuriosallistumisen on lisäksi havaittu vähentävän riskiä masennuksen kehittymiseen. Musiikilla on tutkimusten mukaan erityisen suotuisat vaikutukset esimerkiksi aivoterveyden edistämiseen ja
kuntoutukseen.
Taiteen ja kulttuurin tuominen osaksi hoitoa ja kuntoutusta voi mahdollistaa oman näköisen elämän toteutumisen sairaudesta tai vammasta huolimatta ja se voi tuoda myös uusia ulottuvuuksia elämään ja sävyjä omaan elämäntarinaan. Esimerkiksi kuntoutuksen yhtenä tavoitteena on sairaudesta tai vammasta johtuvan elämäntarinan katkoksen umpeen kurominen, niin että ihminen voi jatkaa oman elämänsä näköistä elämää riippumatta siitä paraneeko tai kuntoutuuko täysin. Tämä edellyttää kriisin läpikäymistä ja taide antaa kriisityöhön tärkeitä työkaluja. Taide voi antaa ihmisen elämäntarinalle ja siihen liittyville pienille osatarinoille myös uuden muodon ja ilmaisutavat. Taide voi auttaa tarinoiden esille tuomisessa ja kertomisessa tai oman tarinansa liittämisessä johonkin suurempaan kertomukseen (esimerkiksi historialliseen tilanteeseen). Taiteen tarinoiden avulla voimme peilata oman elämän tarinoita ja saada niihin uusia aineksia tai uudenlaista ymmärrystä.
Taiteen avulla myös omia tunteita ja oman tarinan kipeitä ja piiloon jääneitä kohtia voi tehdä näkyväksi ja käsitellä uudella tavalla. Taiteellisten menetelmien avulla voidaan antaa nimiä aikaisemmin nimettömille asioille ja päästä totuttujen kerrontakaavojen yli ja ohi. Näin aiemmin tulkittu asia voi saada uudenlaisia hahmouksia.
Kaikki taiteenlajit voivat tuottaa tarinoita itselleen kerrottavaksi tai toisille jaettaviksi. Taiteella ja taiteen menetelmillä voidaan helpottaa kohtaamista, eläytymistä ja ymmärtämistä. Taiteen avulla ihmisen elämään voi tulla myös uusia sävyjä ja ulottuvuuksia. Olen itse esimerkiksi nähnyt, miten muistisairas voi maalata ensimmäisen kerran tauluja, kirjoittaa runoja, tanssia, käydä konsertissa tai teatterissa.
Hyvät ystävät,
On tärkeää, että kaikki saavat mahdollisuuden nauttia taiteesta ja kulttuurista elämäntilanteesta riippumatta. Tämän pitäisi olla itsestään selvää, mutta näin ei ole. Kulttuuriset oikeudet eivät toteudu kaikkien kohdalla. Ihmisen ominaisuudet ja tausta vaikuttavat siihen, millaiset mahdollisuudet hänellä on osallistua taiteeseen ja kulttuuriin kokijana, tekijänä ja vaikuttajana. Näitä ominaisuuksia ovat muun muassa etninen tausta, taloudellinen tilanne, uskonto, vammaisuus ja äidinkieli.
On paljon keinoja parantaa taide- ja kulttuuripalvelujen yhdenvertaisuutta. Esimerkiksi palvelujen saavutettavuudessa ja esteettömyydessä on paljon kehitettävää. Palveluiden verkkosivut voivat olla hankalat tai jopa mahdottomat teknisiä apulaitteita käyttäville tai tilat voivat olla esteellisiä.
Este osallistumiseen voi olla myös pelko syrjinnästä. Yhdenvertaisuus toteutuu vasta, kun jokainen kokee olevansa tervetullut. Myös tulkkauksen puutteet voivat olla esteenä kulttuurista ja taiteesta nauttimiselle. Kuurojen oikeus viittomakieleen, kuvailutulkkaukseen ja kuulovammaisten oikeus esimerkiksi kirjoitustulkkaukseen eivät aina toteudu.
Tilojen esteettömyys taas on usein esteenä erityisesti vammaisten kulttuurintekijöiden työnteolle. Julkisia tiloja rakennettaessa edelleenkin tapahtuu virheitä esteettömyyden ja saavutettavuuden varmistamisessa. Vaikka yleisölle suunnitellut tilat olisivatkin esteettömiä, niin työntekijöille tarkoitetuissa tiloissa asia unohtuu helpommin. Teatteri- tai konserttisali voi olla esteetön, mutta pääseekö vammainen taiteilija työpaikalle ja lavalle esiintymään onkin jo toinen juttu.
Hyvä juhlaväki
Muutama sana tulevaisuusorientoituneesta toiminnasta ja tulevaisuuden rakentamisesta. Ollessani kahdeksan vuotta eduskunnan tulevaisuusvaliokunnassa, toin siellä esille kulttuurin ja taiteen merkitystä esimerkiksi kestävässä kehityksessä. Valitettavasti kestävän kehityksen keskustelussa unohtuu usein kulttuurinen kestävyys.
Hyvä tulevaisuus rakennetaan tieteen, taiteen, etiikan ja historian tuntemisen vuoropuhelulle. Taide auttaa näkemään näkyvän taakse, sellaiseen mitä ei vielä ole. Tiede, taide ja kulttuuri ovat myös sivistyneen yhteiskunnan kivijalka. Viimeisimmässä Sanna Marinin hallituksen tulevaisuusselonteossa (nykyinen hallitus ei ole vielä tulevaisuusselontekoa tehnyt) tieteestä ja arvoista – etiikasta – puhutaan paljon, mutta taide ja kulttuuri ovat jääneet vähemmälle. Ilman kulttuuria ei ole sivistystä eikä myöskään tulevaisuutta ja siksi kulttuurinen kestävyys on ymmärrettävä kestävän kehityksen osatekijänä. Tästäkin syystä olen erittäin huolissani Orpon hallituksen toimista kulttuurin toimintaedellytysten heikentämiseksi.
Kulttuuri liittyy myös nykyisin paljon käytettyyn käsitteeseen resilienssi. Uudistava resilienssi merkitsee kykyä sopeutua ja säilyttää toimintakyky, vaikka yhteiskunta siirtyy uuteen tilanteeseen. Se tarkoittaa myös kykyä selviytyä kriisistä uudistamalla toimintaa. Uudistavassa resilienssissä oleellista on osata katsoa eteenpäin. Tässä kulttuurilla ja taiteella on tärkeä rooli. Taiteen avulla voidaan nähdä sellaista, mitä vielä ei ole ja se on oleellinen osa tulevaisuuden rakentamista. Nyt tulisikin osata hyödyntää myös luovia taiteen keinoihin nojaavia menetelmiä ennakkoluulottomassa tulevaisuuden vaihtoehtojen kuvittelussa.
Hyvät ystävät
Lopuksi muutama sana taiteesta ja vaikuttamistyöstä. Työväenliikkeen tehtävänä ja tavoitteena on vaikuttaa yhteiskuntaan niin että siitä tulisi tasa- arvoisempi ja oikeudenmukaisempi. Taide on tehokas keino kertoa asioita. Sen avulla päästään syvemmälle kuin pelkällä asiapuheella. Taidetta kannattaa hyödyntää vaikuttamistyössä, sillä sen tehtävänä on herättää tunteita. Vaikutetuksi tuleminen edellyttää useimmiten tunnekokemuksen. Haluankin lopettaa tämän puheenvuoroni runoon, joka kertoo mielestäni paljon myös vaikuttamistyöstä ja siitä, että omaan asiaan on uskottava silloinkin, kun tuntuu, että lyö päätä seinään.
Runo on unkarilaiselta Mihaily Vacinilta. Hän oli runoilija, kääntäjä ja poliitikko. Hän syntyi vuonna 1924 ja kuoli 1970.
Ei virittely riitä, hehku tarvitaan.
Ei leimahtelu riitä vaan syty palamaan.
Ei palaminen riitä, vilua sietää saa.
Joka tahtoo terästä olla, perille suhahtaa.
Ei unelmointi riitä, uni suurensuuri tarvitaan.
Ei tunnustelu riitä: opi pohjaan asti tuntemaan!
Ei riitä aavistella, mikä aika on tulossa: se tiedettävä on.
Ei etäinen maali riitä; tie maaliin tarvitaan!
Tien löytäminen ei riitä, on mentävä kulkemaan!
Yksinkin, edeltä – myös ensimmäisenä.
Mutta lähtö ei yksin riitä: tie muille auetkoon!
Ja vain joka johtaa uskaltaa, myös muita kutsukoon.
Ei kaipaus hyvään riitä, sitä tahdottava on.
Eikä tahtominen riitä, tehtävä, tehtävä on.
Mitä auttaa viileä järki ja harkinta, aikomus?
Enemmän tarvitaan: tunne ja selvä tarkoitus.
Ei mikä tahansa tunne vaan haavat polttavat, kun kyselet, miksi toivot, elät,
kärsit,
rakastat.
Minä haluan uskoa siihen, että on mahdollista rakentaa yhteiskuntaa, jossa toteutuu aito yhdenvertaisuus. Sen eteen on yhdessä tehtävä työtä, vaikka joskus matka tuntuu pitkältä. Tämä on yhteinen tehtävämme ja kulttuuri ja taide antavat meille työkaluja tämän tehtävän toteuttamiseen.
