Joensuun Työväenyhdistyksen juhlakuukausikokous 2.10.2024
1.10. vietettiin Miina Sillanpään, kansalaisvaikuttamisen ja järjestöjen päivää. Toisen kerran tämä päivä oli virallinen liputuspäivä. Maan hallituksen rajujen säästöjen takia, monien järjestöjen toimintaedellytykset ovat heikentymässä. Tämä taas tarkoittaa monen kansalaisen yksin ja syrjään jäämistä ja eriarvoistumiskehityksen kasvamista. Hallitus ei ole lainkaan laskenut mitä inhimillisiä ja taloudellisia kustannuksia näistä leikkauksista syntyy.
Miina Sillanpää oli järjestöihminen ja hän totesi muun muassa: ”Ilman järjestöjä en olisi mitään”. Miina näki yhdistystoiminnan, eri tahojen välisen vuorovaikutuksen, neuvottelun ja yhteistyön merkittävinä kanavina tärkeinä pitämiensä asioiden ajamiseen.
Miina Sillanpää oli myös tulevaisuusviisas henkilö. Hän oli rohkea uudistaja ja näkijä. Hän uskalsi ottaa kantaa arkoihinkin asioihin. Miina nosti rohkeasti esiin yhteiskunnallisia epäkohtia ja teki päämäärätietoisesti töitä yli puoluerajojen vaikuttaen muun muassa lasten ja nuorten turvallisen elämän mahdollistamiseen, tasa-arvon toteutumiseen sekä vanhustyön edistämiseen. Hän teki muun muassa aloitteita kouluruokailusta sekä nykyaikaisen synnytyssairaalan perustamisesta. Hän korosti myös sivistyksen ja koulutuksen merkitystä sekä ajoi yleistä oppivelvollisuutta.
Miina sillanpää perusti Suomeen muun muassa ensikodit, vaikka koki paljon vastustusta tässä asiassa. Hänet yritettiin monta kertaa vaientaa myös eduskunnassa, mutta hän ei halunnut vaieta. Kerrankin hän totesi rauhallisesti ja provosoitumatta tällaiseen vaientamisyritykseen: ”Jospa minä kuitenkin käytän tämän puheenvuoron”.
Mielestäni Miina on erittäin hyvä esikuva kansalaisvaikuttamisesta ja hänen toimintansa on vaikuttanut myös minuun ja omaan toimintaani.
Toinen asia, joka vaikuttaa minuun on taide ja kulttuuri. Taiteen tehtävänä on herättää tunteita. Taide on tehokas keino kertoa asioita. Sen avulla päästään syvemmälle kuin pelkällä asiapuheella. Taidetta kannattaa hyödyntää vaikuttamistyössä. Unkarilaisen runoilija, kääntäjä ja poliitikko Mihaily Vacinin runo kertoo mielestäni vaikuttamisesta ja siitä, että omaan asiaan on uskottava silloinkin, kun tuntuu, että lyö päätä seinään.
Ei virittely riitä, hehku tarvitaan.
Ei leimahtelu riitä vaan syty palamaan.
Ei palaminen riitä, vilua sietää saa.
Joka tahtoo terästä olla, perille suhahtaa.
Ei unelmointi riitä, uni suurensuuri tarvitaan.
Ei tunnustelu riitä: opi pohjaan asti tuntemaan!
Ei riitä aavistella, mikä aika on tulossa: se tiedettävä on.
Ei etäinen maali riitä; tie maaliin tarvitaan!
Tien löytäminen ei riitä, on mentävä kulkemaan!
Yksinkin, edeltä – myös ensimmäisenä.
Mutta lähtö ei yksin riitä: tie muille auetkoon!
Ja vain joka johtaa uskaltaa, myös muita kutsukoon.
Ei kaipaus hyvään riitä, sitä tahdottava on.
Eikä tahtominen riitä, tehtävä, tehtävä on.
Mitä auttaa viileä järki ja harkinta, aikomus?
Enemmän tarvitaan: tunne ja selvä tarkoitus.
Ei mikä tahansa tunne vaan haavat polttavat, kun kyselet, miksi toivot, elät,
kärsit, rakastat.
Minä haluan uskoa siihen, että on mahdollista rakentaa yhteiskuntaa, jossa toteutuu oikeudenmukaisuus ja yhdenvertaisuus. Sen eteen on yhdessä tehtävä työtä, vaikka joskus matka tuntuu pitkältä. Tällä hetkellä, maan hallituksen toimien takia, matka tuntuu pidemmältä kuin pitkään aikaan. Mutta kuten Mihalily Vacin toteaa: Ei kaipaus hyvään riitä, sitä tahdottava on. Eikä tahtominen riitä, tehtävä, tehtävä on. Meillä on siis tärkeä tehtävä edessämme! Tekemiseen tarvitaan meitä kaikkia.
Järjestöissä tekemiseen ja toimimiseen tarvitaan myös vapaaehtoisia ja järjestöissä tehdään paljon vapaaehtoistyötä. Tilastotieteen dosentti Jukka Hoffren on arvioinut, että vapaaehtoistyön arvo on Suomessa vuosittain lähes 3,2 miljardia euroa.
Monia asia jäisi Joensuun Työväenyhdistyksessäkin hoitamatta ilman vapaaehtoisia. Siksi johtokunta päätti palkita Miina Sillanpään tunnustuksella tänä vuonna neljä vapaaehtoista, jotka ovat aina valmiina lähtöön, kun kutsu käy. Ilman heitä, moni tilaisuus ja toritapahtuma olisi jäänyt pitämättä.
Lämmin kiitos Satu-Sisko Eloranta, Eila Heinonen, Jukka Hirvonen ja Matti Pesonen aktiivisuudesta ja
yhteiseksi hyväksi tehdystä työstä!
