Puheeni Muistimessun jälkeen kirkkokahveilla Rantakylän kirkossa 22.9.2024
Tällä viikolla on vietetty Muistiviikkoa ja 22.9 Rantakylän kirkossa vietettiin Muistimessua. Kirkkokahveilla käytin puheenvuoron tämän vuoden teemasta: Kuljemme muistisairaan matkassa.
Syyskuu on maailman Alzheimer-kuukausi. Maailman Alzheimer-päivä oli eilinen eli 21.9. Suomessa vietetään vuosittain myös muistiviikkoa ja tänä vuonna muistiviikko päättyy tänään. Suomessa emme korosta Alzheimerin tautia nimikkeissä, sillä Alzheimerin tauti on vain yksi muistisairauden muoto. Muita muistisairauksia on lukuisia ja syytä on muistaa, että kaikki muistioireet eivät tarkoita etenevää muistisairautta, vaan niille löytyy joku poishoidettava syy. Siksi muistiongelmia ei saa hävetä, vaan on hakeuduttava tutkimuksiin ja hoitoon. Etenevistä muistisairauksista Alzheimerin tauti on yleisin ja vaikka parantavaa hoitoa ei vielä ole, meillä on keinoja hidastuttaa sairauden etenemistä ja nämä keinot ovat sitä tehokkaampia, mitä varhaisemmassa vaiheessa sairaus todetaan. Myös siksi on tärkeää hakeutua ajoissa tutkimuksiin ja hoitoon.
Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella kannattaa ensisijaisesti ottaa yhteyttä muistihoitajiin. Tiedot löytyvät Siun soten sivuilta. Muistihoitajat auttavat muistisairauksien varhaisessa tunnistamisessa, ohjaavat jatkotutkimuksiin sekä seurantaan muistisairauden diagnoosin jälkeen.
Muistihoitajiin kannattaa olla yhteydessä jos;
– Itse huolestut ja/tai omaisesi on huolissaan lähimuistisi heikentymisestä
– Muistin heikentyminen haittaa arkiaskareissa selviytymistä
– Sovitut tapaamiset unohtuvat toistuvasti
– Tärkeät esineet katoavat päivittäin
– Oikeiden sanojen löytyminen on vaikeaa, kun puhut
– Päättely ja ongelmanratkaisukyky heikkenee
– Uusien asioiden oppiminen on vaikeaa, jopa mahdotonta
– Aloitekyky heikkenee
– Eksyt helposti vähänkin vieraammassa paikassa.
Kaikki tämä tulee toki suhteuttaa siihen, millainen ihminen olen. Itselläni on aina ollut suuntavaisto huono, jonka takia lähden kulkemaan helposti väärään suuntaan, eli eksyminen on melko normaalia minulla. Mutta tämä on hyvä listaus, jonka avulla voi pohtia muistihoitajan luo hakeutumisen tarvetta.
Muistisairaudet eivät ole toivottomia sairauksia. Niitä voidaan ennaltaehkäistä, hoitaa ja kuntouttaa. Lääkityksen lisäksi ruokavalio, liikunta, mieluinen harrastaminen, sosiaaliset suhteet ja aivojen monipuolinen käyttö ovat tärkeitä asioita. Esimerkiksi luonnossa liikkuminen tai kulttuuriharrastukset aktivoivat aivojen useita osia yhtä aikaa ja vaikutus entisestään tehostuu, jos asioita koetaan hyvässä seurassa.
Pohjois-Karjalan Hyvinvointialueella puhutaan ja panostetaan tällä hetkellä arjen kuntoutumiseen eli siihen mitä arjessa tehdään ja miten yhdessä ollaan. Tämä on oleellinen asia muistikuntoutuksessa ja tätä voidaan tehdä kaikki yhdessä.
Jokainen voimme edistää myös muistiystävällistä yhteiskuntaa eli rakentaa sellaista lähiympäristöä, jossa kaikkien on hyvä olla omana itsenään. Äskeinen muistimessu oli erinomainen esimerkki siitä. Messu sopi meille kaikille.
Usein kuulen, että muistisairaan kohtaaminen koetaan vaikeaksi. Jos ei ole koskaan ollut tekemisessä muistisairaan kanssa voi tilanne olla hieman outo. Siksi tietoa ja ymmärrystä muistisairauksista ja muistisairaiden ihmisten kohtaamisesta tulisi sirotella eri puolille nykyistä enemmän, jotta jokainen voisi ymmärtää muistisairaita ihmisiä ja löytää keinoja kohtaamiseen. Ajattelen, että tämän pitäisi olla kansalaistaito ikääntyvässä yhteiskunnassamme.
Tämän tiedon ja taidon sirotteleminen on Muistiliiton ja muistiyhdistysten tehtävä ja tätä varten vietetään myös muistikuukautta ja muistiviikkoa. Tämän vuoden teemana on ’Kuljemme muistisairaan matkassa.’ Tavoitteena tulee olla yhteiskunta, jossa myös muistisairaat voivat kokea olevansa merkityksellisiä ja arvostettuja henkilöitä omassa elinympäristössään.
Suomessa on yli 150 000 henkilöä, joilla on diagnosoitu muistisairaus. Vuosittain sairastuu keskimäärin 23 000 henkilöä. Kysymys ei ole mistään pienestä marginaaliryhmästä. Luulen, että lähes jokainen meistä joutuu kohtaamaan elämänsä aikana muistisairauksia – joko omalla tai läheistensä kohdalla.
Muistiliitto muistuttaa tämän vuoden teeman avulla, miten tärkeää on pysyä sairastuneen matkassa mukana. Liian usein ystävät ja tuttavat katoavat, koska sairastunut ei välttämättä pysty samanlaiseen aloitteellisuuteen yhteydenpidossa kuin aiemmin ja myös vuorovaikutustavat voivat muuttua. Vaikka muistisairaus voi edetessään muuttaa ihmisen tapoja olla vuorovaikutuksessa toisten kanssa, tunteet ja tarpeet eivät katoa. Kohtaaminen ihminen ihmiselle riittää, ja tarvittaessa saa tietoa esimerkiksi Muistiliiton (www.muistiliitto.fi) sivuilta ja paikallisesti muistiyhdistyksestä. Pohjois-Karjalan Muistiyhdistyksen tiedot löytyvät www.pkmuistiry.fi.
