Puheeni Joensuun Hyvinvointialueen sd-valtuustoryhmän hyvinvointitoritapahtumassa 18.5.2024.
Hyvät ystävät!
Kuten olette lehdistä lukeneet, hallinto-oikeus kumosi aluevaltuuston päätöksen palveluverkkosuunnitelmasta muotovirheen takia, joka liittyi tulevaisuuslautakunnassa asian valmisteluvaiheessa oleviin esteellisyyksiin, ei siis sisältöön. Tämä virhe on korjattava. Itse toivon, että pääsemme jatkamaan pienen viivästyksen jälkeen uudistuksia. Toki muuttuneessa tilanteessa on syytä varmistaa, että tiedot ovat ajan tasalla, sillä tulevaisuuslautakunta kokosi aineiston jo kaksi vuotta sitten. Tavoitteena näillä uudistuksilla ei ole heikentää palveluita, vaan jopa parantaa niitä. Tästä hyvänä esimerkkinä se, että kauan toivottu ikäneuvolatoiminta oli tarkoitus järjestää lähipalveluna eri puolilla Pohjois-Karjalaa.
Hyvä tavoite on myös palvelujen monipuolistuminen. Uudenlaisia etä- ja digipalveluita on otettava rohkeasti käyttöön. Niille, jotka haluavat, osaavat ja pystyvät käyttämään niitä, asia on tehtävä helpoksi niin, että jää resursseja enemmän heidän kohtaamiseensa, jotka eivät pysty tai halua etä- ja digipalveluita käyttää. On siis muistettava, ettei digitaalisuus sovi kaikkiin palveluihin – eikä kaikille. Kuitenkin muutama viikko sitten käynnistynyt digisote-keskus on saanut jo nyt paljon hyvää palautetta sekä käyttäjiltä että työntekijöiltä. Tässä ollaan vasta alussa ja palveluja on tarkoitus vähitellen laajentaa ja monipuolistaa. Suosittelen tutustumaan.
Vain tulevaisuusviisaudella pärjäämme ja menestymme. Pahin haasteemme on työntekijäpula, joka siis on koko Suomessa. Ilman työntekijöitä ei ole palveluita. Nuorten ikäluokat pienenevät ja toisaalta kansakunnan ikääntyessä palvelutarpeet kasvavat. Pienenevästä ikäluokasta riittää sosiaali- ja terveysalan ammatteihin entistä vähemmän työntekijöitä. Meidän on hyvä tiedostaa, että vaikka syntyvyys kääntyisi hurjaan nousuun, niin ensi vuonna syntyvät lapset ovat työelämässä vasta noin 20 vuoden kuluttua. Siksi tarvitsemme kipeästi esimerkiksi työperäistä maahanmuuttoa, mutta myös toimintatapojen muutoksia. Emme voi ajatella, että tehdään niin kuin ennenkin on tehty.
Valitettavasti maan hallitus on tehnyt todella vaikeaksi järkevän kehittämisen vähentämällä koko ajan hyvinvointialueelle tulevaa rahoitusta. Muista huonoista päätöksistä mainittakoon hoitotakuun pidentäminen. Inhimillisesti ja taloudellisesti on kaikkein järkevintä, jos ihmiset pääsevä hoitoon ja kuntoutukseen mahdollisimman nopeasti. Mitä pidempään henkilö on jonossa, sen suurempi riski on tilanteen huononeminen ja entistä kalliimmat hoidot. Olemme hyvinvointialueella pohtineet, voisimmeko pitää hoitotakuu ajoista kiinni lakimuutoksesta huolimatta. Valitettavasti hoitotakuun pidentäminen oli jälleen yksi keino vähentää rahoitusta hyvinvointialueilta.
Hyvät kuulijat
Tulevaisuusviisautta on tehdä asioita yhdessä. Silloin saadaan enemmän aikaan. Tulevaisuusviisauteen kuuluu ennakointitiedon käyttöönotto ja myös myönteisten ja kielteisten tulevaisuuskuvien rakentaminen. Tässä hetkessä tulevaisuusviisautta on ennakoida, mitä uhkakuvia yhteiskuntaan syntyy, kun hallitus on päättänyt heikentää järjestöjen toimintaedellytyksiä. Järjestöissä tehdään hyvää työtä, sellaista työtä, mitä kukaan muu ei tee yhteiskunnassa ja sellaista työtä, joka kannattelee monia ihmisiä elämän vaikeissa tilanteissa.
Jos järjestöjen toiminta lakkaa, on erittäin suuri todennäköisyys, että ihmisten pahoinvointi ja syrjäytyminen lisääntyvät ja kustannukset sote-alalla ja koko yhteiskunnassa kasvavat. Toisin päin sanoen: Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä osallisuuden lisääminen ovat vaikuttavia tapoja pitää sosiaali- ja terveysmenot kurissa, ja samalla pitää myös kansalaiset terveinä veronmaksajina. Tätä työtä järjestöt tekevät hyvinvointialueen ja kuntien kumppaneina. Toiminnasta hyötyvät kaikki. Hyvä esimerkki kumppanuudesta on omaishoitajien jaksaminen. Sitä voidaan edistää parhaiten hyvinvointialueen, kuntien ja järjestöjen yhdessä tekemisellä. Kullakin on oma toiminta-alue ja tehtävä ja yhdessä ne muodostavat kokonaisuuden, jonka avulla omaishoitajat saavat tukea ja apua.
Järjestöt joutuvat nyt miettimään, miten he selviytyvät pienenevillä resursseilla. Yhdessä tekeminen on nyt entistä tärkeämpää – järjestöjen kesken, mutta myös eri toimijoiden välillä. Toisaalta myös lainsäädäntö velvoittaa tähän yhteistyöhön! Lainsäädännön mukaan terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä ennaltaehkäisevä työ tulee tehdä kuntien, järjestöjen ja hyvinvointialueen yhteistyönä. Mikään taho ei sitä voi yksin hoitaa. Esimerkiksi laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä velvoittaa hyvinvointialueen neuvottelemaan kuntien sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekevien muiden julkisten toimijoiden, yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä koskevista tavoitteista, toimenpiteistä, yhteistyöstä ja seurannasta.
Sekä kuntien että hyvinvointialueen on myös edistettävä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekevien järjestöjen toimintaedellytyksiä ja vaikutusmahdollisuuksia. Tästä esimerkkinä ovat järjestöavustukset. Pohjois-Karjalassa tässä yhdessä tekemisessä on edetty hyvin ja yhteistyösopimukset hyvinvointialueen ja kuntien kanssa on allekirjoitettu. Meillä on myös sovittu järjestysavustuksissa pelisäännöt: hyvinvointialue vastaa hyvinvointialueen strategiaa tukevien terveyttä ja hyvinvointia edistävien hankkeiden järjestöavustuksista ja muut hankkeet tai hankkeiden osat – esimerkiksi vuokrakustannukset – kuuluvat kuntien rooliin.
Vaikka kunnat ja hyvinvointialuekin joutuu nyt säästämään toiminnasta, niin toivon, että meillä kaikilla on yhteinen tahtotila pitää järjestöt toiminnassa. Vaikka säätöjä tehdään, ei säästetä järjestöjen toimintaedellytyksistä, sillä ne säästöt joudutaan maksamaan takaisin kalliiden korkojen kera.
Hyvät ystävät
Erittäin hyvä esimerkki hyvinvointialueen ja järjestöjen kanssa yhdessä tekemisestä on hyvinvointialueella käynnistynyt OLKA-toiminta, jossa vapaaehtoiset järjestötoimijat tulevat hyvinvointialueen toimipisteisiin kertomaan toiminnastaan ja samalla esimerkiksi ohjaamaan asiakkaita oikeaan paikkaan lokeroisessa keskussairaalassa. Tällä hetkellä toiminta on siis käynnistynyt jo keskussairaalassa ja kun kävin siellä pari viikkoa sitten, niin koin erittäin mukavaksi, kun pääaulassa oli kaksi oikeaa ihmistä vastassa.
Tällä hetkellä toimintaa on vain keskussairaalassa, mutta vähitellen syksystä alkaen toimintaa laajennetaan myös muille terveysasemille. Erittäin upeaa yhdessä tekemistä!
Kiitos OLKA ja kiitos järjestöt ja kaikki järjestöjen toimijat ja vapaaehtoiset. Teette äärettömän arvokasta työtä! Kiitos, että olette!
