Kokemusasiantuntijuuden avulla kehitetään toimintaa (maaliskuun hyvinvointialueblogini)
Kokemusasiantuntija sosiaali- ja terveystoimessa on henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta jostakin sairaudesta, vammasta tai muusta vaikeasta elämäntilanteesta. Kokemusasiantuntijoiden avulla kuullaan todellisia tarinoita sairauden tai elämänkriisin aiheuttamista oireista ja tunteista, hoidosta sekä kuntoutumista edistävistä asioista.
Kokemusasiantuntija voi olla ammattihenkilöä paremmin toiselle tukena elämän vaikeissa tilanteissa, koska hän on kokenut samantapaisia asioita ja osaa kokemuksensa perusteella kertoa, miten hän tilanteessa pääsi eteenpäin. Tämä antaa toivoa kriisin keskellä elävälle.
Kokemusasiantuntija ei kilpaile tiedoissaan ammattilaisten kanssa, vaan täydentää ammattilaisten tietoa omalla kokemustiedollaan. Tätä tietoa ei löydä oppikirjoista.
Kokemustieto yhdistettynä koulutukseen luo kokemusasiantuntijan. Kokemusasiantuntijuus vaatii, että henkilö on kääntänyt usein rankankin kokemuksensa voimavarakseen ja tietää, mikä on hänen kohdallaan helpottanut ja mistä hän on saanut parhaiten apua tilanteeseen. Tehtävissä toimiminen edellyttää eri näkökulmien huomioimista ja kykyä kertoa tarinansa ymmärrettävästi ja tiivistetysti kuulijoille. Kokemustieto onkin aina pitkällisen jäsentelyn ja koulutuksen tulos ja ilman koulutusta ei sosiaali- ja terveysalalla voi kokemusasiantuntijaksi ryhtyä.
Kokemusasiantuntija palvelujen kehittäjänä
Kokemusasiantuntijat voivat olla asiantuntijoiden rinnalla kehittämässä palveluita paremmin asiakkaan tarpeita vastaaviksi.
Tietoa ja kokemusta yhdistelemällä löydetään uusia näkökulmia, jotka auttavat suunnittelemaan entistä parempia tapoja toimia.
Kokemusasiantuntija tuo potilaan ja asiakkaan näkökulmaa suunnitteluun, kehittämiseen, toteuttamiseen, arviointiin sekä erilaisiin työryhmiin. Häntä voi käyttää esimerkiksi koulutusten, palvelujärjestelmän, erilaisten hoito-ohjelmien ja hoitoketjujen suunnittelussa ja kehittämisessä, verkkosivujen arvioinnissa, ohjausmateriaalien päivittämisessä, esteettömän ympäristön suunnittelussa, potilasohjauksen kehittämisessä, eettisten työryhmien jäsenenä ja esimerkiksi erilaisten apuvälineiden hankintaprosesseissa. Kokemusasuasiantuntijoita voidaan hyödyntää myös strategiatyöskentelyssä tuomassa asiakkaan ja potilaan näkökulmaa esille.
Kokemusasiantuntija kouluttajana
Kokemusasiantuntijat voivat lisätä ihmisten tietoisuutta ja ymmärrystä sairauden tai muiden vaikeiden elämäntilanteiden keskellä olevien ihmisten tilanteesta. He voivat pitää luentoja opiskelijoille, opettajille ja alan ammattilaisille, yliopistoille, lukioille, järjestöille, seurakunnille ja muille kohderyhmille. Alustuksen tarkoituksena on auttaa kuulijoita ymmärtämään, millaista on elää kyseisen kokemuksen kanssa, miltä se tuntuu, miten kuntoutuminen tapahtui, mitkä seikat auttavat toipumisessa ja miten ammattiauttajat tai toiset ihmiset voivat toimia edistääkseen kuntoutumista.
Kokemusasiantuntijuus Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella
Pohjois-Karjalassa kokemusasiantuntijatoimintaa on ollut eri volyymilla useiden vuosien ajan. Toimintaa on kehitetty osana Tulevaisuuden sote-keskushankkeen monialaisten palvelukokonaisuuksien käyttöönottoa. Kokemusasiantuntijatoiminnan kehittäminen on tärkeä osa osallisuustyötä sekä kansallisen asiakas- ja potilasturvallisuusstrategian käytäntöön viemistä.
Perinteisesti mielenterveys- ja päihdepalveluilla on ollut vahva rooli kokemusasiantuntijuuden hyödyntämisessä, mutta kokemusasiantuntijuutta tarvitaan paljon laajemmin. Nyt onkin syytä huolellisesti pohtia, miten kokemusasiantuntijuutta kehitetään ja laajennetaan. Osallisuusvaliokunta näkee kokemusasiantuntijatoiminnan tärkeänä keinona parantaa asukkaiden palveluita ja esittää, että koulutettujen kokemusasiantuntijoiden käyttöä tulee lisätä. Kokemusasiantuntijatoiminnan kehittämiseen ja koordinointiin hyvinvointialueen puolelta tarvitaan resurssia (koordinoiva henkilö sekä kokemusasiantuntijoiden palkkiot). Osallisuusvaliokunta esittääkin lausunnossaan kokemusasiantuntijatoiminnan resurssointia osaksi hyvinvointialueen palvelurakenteita.
Myös monilla järjestöillä on kokemusasiantuntijatoimintaa ja koulutettuja kokemusasiantuntijoita. Ns. OLKA-toiminta käynnistyi Pohjois-Karjalassa tänä keväänä. OLKA on koordinoitua vapaaehtoistoimintaa sairaalassa ja sote-asemilla. Sairaalassa on OLKA-ohjauspiste, jossa päivystää vapaaehtoisia. OLKA-toiminta tuo järjestöt ja vapaaehtoiset sairaalaan ja sote asemille lähemmäksi potilaita. OLKA-toimintaan kuuluu myös kokemusasiantuntijatoiminnan kehittäminen tiiviissä yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa. Hanketta koordinoi Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry ja siinä on kaksi järjestötyöntekijää.
Eräänlainen kokemusasiantuntijuus tulee esille myös vaikuttajatoimielinten toiminnassa. Nuorisovaltuuston, vammais- ja vanhusneuvostojen rooli on erittäin tärkeä toiminnan arvioinnissa ja palvelujen kehittämisessä. Pohjois-Karjalaan hyvinvointialueella aloitetaan tänä keväänä uutena toimintatapana päätöksenteon ennakkovaikutusten arviointi ja tässä työssä korostuu myös vaikuttajatoimielinten rooli.
