Kirjoitukseni Viikko Pohjois-Karjala lehdessä 21.12.2023: Terveisiä Hyvinvointialueelta
Uusilla toimintatavoilla parannetaan palveluja
Pohjois-Karjalan hyvinvointialue on toiminut vuoden. Hyvinvointialue on eri asia kuin kuntayhtymäpohjainen Siun Sote, joten ensimmäinen vuosi on ollut perustan rakentamista. Paljon hyviä asioita on tapahtunut, mutta paljon epäkohtia ja puutteita toiminnassa edelleen on. Ensi vuoden aikana on erityisesti kiinnitettävä huomiota siihen, miten ihmiset saavat yhteyden ammattihenkilöstöön ja miten päästään nykyistä nopeammin vastaanotolle joka puolella Pohjois-Karjalaa.
Tärkeä uudistus on digitaalinen palvelualusta, joka tarkoittaa muun muassa asukkaille laajempia ja kattavampia mahdollisuuksia etäasiointiin, kuten chat, etävastaanotot, erilaiset valmennukset ja kiireetön viestintä omahoitajan kanssa. Pohjois-Karjalan hyvinvointialue on tällä hetkellä digitaalisissa palveluissa muuta maata pahasti jäljessä.
Digitaaliset palvelut helpottavat ja monipuolistavat palveluita, mutta kaikille ja kaikkiin tilanteisiin digitaaliset palvelut eivät sovi ja siksi myös kasvokkain tapahtuvia lähi- ja peruspalveluita on kehitettävä. Jos kaikki ne, jotka voivat ja haluavat käyttää digipalveluja, ottavat palvelut käyttöön, jää enemmän aikaa kohdata niitä, jotka eivät voi digipalveluita käyttää.
Peruspalvelujen kehittämisessä yksi tärkeimpiä uudistuksia on omahoitaja-lääkäri työparityöskentelyn kehittäminen terveysasemilla. Tämä toimintatapa helpottaa sekä asiakkaiden hoitoon pääsyä että parantaa työntekijöiden työn mielekkyyttä. Sairaanhoitajan työkuvien laajentaminen on tärkeä osa tätä uudistusta. Meillä on erityinen puute asiantuntijasairaanhoitajista, esimerkiksi reumahoitajista, muistihoitajista ja diabeteshoitajista. Hoitotyöntekijöiden jatkokoulutuksen kehittämiseen ja uudenlaisten urapolkujen rakentamiseen on hyvät edellytykset, kun ensi vuoden alusta alkaen hyvinvointialueella on hoitotyön johtaja.
Suurin osa työntekijöistä on hoitotyöntekijöitä ja siksi on tärkeää, että heidän työtään arvostetaan ja heille mahdollistetaan oman työn kehittäminen ja mahdollisuudet kliiniseen urakehitykseen. Hoitotyön arvostusta on myös se, että hoitotyötä johdetaan kokonaisvaltaisesti ja systemaattisesti.
Lääkäri-sairaanhoitaja työparin tukena terveysasemilla tulee olla moniammatillinen tiimi ja erityisesti sosiaalialan osaaminen on oltava helposti muiden ammattilaisten käytettävissä. Hyvinvointialueella on pilotoitu menestyksekkäästi kehittäjäsosionomitoimintaa. Kehittäjäsosionomi on sosiaalihuollon ammattilainen, joka on asiakkaan tukena arkeen liittyvissä asioissa sekä antaa neuvontaa ja ohjausta. Kehittäjäsosionomilta voi saada tukea esimerkiksi asumiseen, työhön, toimeentuloon ja elämäntilanteen muutoksiin liittyvissä asioissa. Kehittäjäsosionomit tekevät myös kotikäyntejä. Kokemukset toiminnasta ovat olleet erinomaisia ja osoittivat muun muassa sen, että ikäihmisillä on paljon palvelujen alikäyttöä. Pitkittyessään tilanne johtaa palvelutarpeen kasvamiseen ja helposti myös elämäntilanteen kriisiytymiseen.
Merja Mäkisalo-Ropponen
P-K:n aluevaltuuston pj.
