Kirjoitukseni Viikko Pohjois-Karjala lehdessä 21.12.2023 otsakkeella: Päätöksenteon ennakkovaikutusten arvioinnit käyttöön Joensuussa
Joensuun kaupunginvaltuuston kokouksessa (11.12.) valtuutetut olivat yksimielisiä siitä, että talouden sopeutustoimia tulee Joensuussa tehdä.
On kuitenkin hyvä, että meillä on hiukan aikaa miettiä, miten toimimme ja mistä säästämme. Näin voimme varmistaa, etteivät säästötoimenpiteet aiheuta kustannuksia toisaalla ja etteivät säästöt ole kuntalaisten kannalta kohtuuttomia. Taloudellisen kestävyyden lisäksi on muistettava ekologinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys. Mitä tiukemmat ajat, sen suurempi merkitys kulttuurilla on yhteiskunnan resilienssin eli kriisinkestävyyden ja toisaalta tulevaisuuteen uudelleen suuntautumisen kannalta.
Jos ajatellemme tulevia sopeutustoimenpiteitä kokonaiskestävyyden näkökulmasta, meidän on varmistettava, että lasten ja nuorten tulevaisuus turvataan eikä esimerkiksi varhaiskasvatuksen ja opetuksen resursseista säästetä. Useiden selvitysten mukaan Pohjois-Karjalassa suurin osa lapsista ja nuorista voi hyvin, mutta niillä noin 11–14 prosentilla, joilla menee huonosti, menee osittain vielä huonommin kuin ennen. Jotta löydämme nämä lapset ja nuoret, on opittava tekemään vielä tiiviimpää yhteistyötä hyvinvointialueen ja järjestöjen kanssa. Hyvä esimerkki lasten ja nuorten hyväksi tehtävästä yhdessä tekemisestä on perhekeskusverkoston toiminta. Se on konkreettinen rakenne yhdessä tekemiselle ja hyvinvointialueen, kuntien ja järjestöjen on siihen sitouduttava. Myös etsivään nuorisotyöhön on tärkeää panostaa, sillä se kannattelee usein nuorta ennen muihin palveluihin pääsemistä ja toisaalta sieltä ohjataan oikeiden palveluiden piiriin.
Valtuutetut olivat yksimielisiä siitä, että talouden sopeutustoimia tulee Joensuussa tehdä.
On myös hyvä, ettei järjestöjen toimintaedellytyksiä heikennetä, sillä järjestöissä tavoitetaan ja autetaan niitäkin ihmisiä, jotka eivät ole muiden palvelujen piirissä. Järjestöt ovat kynnyksettömiä ennaltaehkäisyn, terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen sekä myös kuntouttavan toiminnan paikkoja. Siellä tehdään kustannusvaikuttavaa työtä. Olen erittäin huolissani Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) päätöksestä olla myöntämättä avustusta Soroppi ry:lle. Jos kansalaistalo joutuu sulkemaan ovensa niin sieltä apua ja tukea saaneet henkilöt joutuvat tyhjän päälle. Päätös on epäinhimillinen ja ennemmin tai myöhemmin kustannukset kaatuvat hyvinvointialueen ja kaupungin maksettavaksi.
Kolmas iso asia – myös talouden kannalta – on pitkään työttömänä olleiden auttaminen takaisin työelämään – tai säällisesti eläkkeelle. Tässäkin tarvitaan kaupungin, hyvinvointialueen ja järjestöjen yhdessä tekemistä. On luotava selkeä yhdessä tekemisen malli ja vastuuhenkilöt sen toteuttamiseen. Ilman yhdessä tekemistä ja vastuiden selkeää jakamista ei pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen onnistu.
Joensuun kaupungin talousarviovalmistelussa aloitettiin päätöksenteon ennakkovaikutusten arviointien tekeminen. Asia on uusi ja aikataulu talousarvion tekemisessä oli kireä ja siksi vaikutusten arvioinnit olivat osittain puutteellisia. Kun keväällä tehdään talouden sopeutussuunnitelmia, on niiden valmistelun yhteydessä tehtävä kunnolliset vaikutusten arvioinnit. Erityisesti ihmisvaikutusten arviointi on tärkeää tehdä huolellisesti. Meillä päättäjillä on oikeus vaatia riittävän hyvin tehtyjä ennakkovaikutusten arviointeja ennen päätöksentekoa.
Merja Mäkisalo-Ropponen
Joensuun kaupunginvaltuutettu (sd)
