Joensuun seudun Kuuloyhdistyksen 70-vuotis juhla
Onnea 70-vuotiaalle Joensuun seudun kuuloyhdistykselle omasta ja hyvinvointialueen puolesta!
Perustehtävänne on ollut läpi vuosikymmenten kuulovammaisten yhdenvertaisuuden edistäminen. Yhdistys on huonokuuloisten, kuulovammaisten ja tinnituksesta kärsivien arkipäivän yhdysside, edunvalvoja ja puolestapuhuja. Olette kaikkina näinä toimintavuosinanne muokanneet työtänne uusimpaan tietoon pohjautuen ja esimerkiksi kuuloautokiertueet ovat todella upeita liikkuvia lähipalveluita, josta myös hyvinvointialue voi ottaa opiksi.
Meillä Suomessa jonkinasteinen kuulonalenema on noin 800 000 henkilöllä ja kuulokojeen sekä sisäkorvaistuotteen käyttäjiä on yli 100 000 henkilöä. Oletettavaa myös on, että väestön vanhenemisen myötä myös tämä määrä tulee kasvamaan. On normaalia, että kuulo heikkenee vuosien kuluessa. Se alkaa muuttua jo 20-vuotiaana, mutta vauhti on yksilöllistä. 70-vuotiaista joka viides tarvitsisi kuulokojeen, kymmenen vuotta vanhemmista jo joka kolmas.
Kun katselin yhdistyksen nettisivuja, niin sieltä tuli selkeästi esille vapaaehtoisten tärkeä työpanos, josta he kaikki ansaitsevat suuren kiitoksen. Vapaaehtoiset tekevät tärkeää työtä kuulovammaisten itsenäiseen selviytymiseen ja esimerkiksi kuulolaitteen aktiiviseen käyttöön ohjaamisessa. Teillä on muun muassa kuulokerhoja, joissa on mukana myös asiantuntijoita. Mutta yhtä tärkeää kuin asiantuntijoiden antama tieto, on myös vertaistuki, joka on usein parasta apua arjen pulmiin.
Päämääränä on ehkäistä erityisesti ikääntyneiden huonokuuloisten syrjäytymistä ja tukea heidän suoriutumistaan jokapäiväisessä elämässä. Tavoitteena on saada kuulokojeet aktiiviseen käyttöön ja näin sosiaalisen kanssakäymisen helpottaminen. Palvelu on maksutonta ja kaikille avointa. Palvelupisteissä voivat asioida kuulovammaisten lisäksi heidän omaisensa, ammattihenkilöt ja opiskelijat.
Hyvinvointialueen valtuuston puheenjohtajana haluan erityisesti kiittää siitä, miten hienosti kuulolähipalvelu täydentää julkisen terveydenhuollon palveluja. Joensuun seudun kuulo on Kuuloliitto ry:n jäsenyhdistys. Viime kaudella tein eduskunnassa, Vammaisasian yhteistyöryhmän eli VAMYT-ryhmän puheenjohtajana, tiivistä yhteistyötä Kuuloliiton kanssa ja pidimme ääntä monista yhteisistä asioista, muun muassa kirjoitustulkkauksen aseman vahvistamisesta ja audionomien koulutuksen vakinaistamisesta. Audionomikoulutuksesta tulisi saada tutkintoon johtava koulutus, jonka avulla turvataan, että osaavia ammattilaisia on riittävästi huolehtimassa kuulonkuntoutuksen toteuttamisesta koko maassa. Toisaalta olisi tärkeää saada kuulokuntoutus vahvemmin sisälle myös muihin sosiaali- ja terveysalan opintoihin.
Lisäksi Kuuloliitto ja Vamyt-ryhmä toivat esille sitä, ettei Suomessa ole rekisteriä kuulovammaisuudesta. Tämä vaikeuttaa kuulovammaisuuden esiintyvyydessä ja kuulonkuntoutuksen palveluissa tapahtuvien muutosten seuraamista sekä tarvittavien resurssien tarkkaa arvioimista. Käytössä olevan näkövammarekisterin avulla kyetään seuraamaan näkövammaisuuden esiintyvyyttä ja näkövammaisten sosioekonomisessa tilanteessa, kuten koulutuksessa ja työllisyydessä, tapahtuvia muutoksia. Kuulovammaisten osalta rekisteriä ei siis ole. Kuulovammarekisteri tukisi kuulovammaisuuteen liittyvien palvelutarpeiden tarkempaa määrittelyä ja resurssien arvioimista. Kuulovammarekisteri varmistaisi ajantasaisen tiedon ja tätä kautta myös hoidon ja kuntoutuksen resurssien tehokkaan kohdentamisen.
Viimeisimpiä Kuuloliiton ja Vamyt-ryhmän yhteisiä teemoja, jossa itse olin mukana, oli Toivoa tinnitukseen -kampanja ja siihen liittyvä webinaari. Kampanjan tavoitteena on lisätä tinnitukseen liittyvää tietoa ja tietoisuutta, sekä voimaannuttaa ihmisiä hyvään elämään tinnituksen kanssa. Minun perheessänikin tiedetään, mitä tinnitus on, sillä miehelläni on tämä vaiva. Tässäkin asiassa tieto auttaa pärjäämään paremmin tämän kiusallisen vaivan kanssa.
Ennaltaehkäisyn ja kuntoutuksen tärkeys
Ennaltaehkäisy ja toisaalta kuntoutus ovat aina kustannusvaikuttavinta toimintaa ja siksi haluan kiittää juhlivaa yhdistystä kaikesta siitä työstä, mitä olette tehneet kuulon suojelemisen ja huoltamisen tärkeyden tiedottamisessa.
Nykyisessä meluisassa maailmassa tämä asia on entistäkin tärkeämpää. Erityisen tärkeää työtä olette tehneet myös kuulolaitteen käyttöön liittyvien ennakkoluulojen vähentämiseksi. Kuten jo aiemmin mainitsin, kuulolaitteen avulla on helpompi pysyä sosiaalisena. Huonokuuloisuus aiheuttaa noloja tilanteita, jos ei kehtaa kysyä uudestaan vaan arvailee. Tämä aiheuttaa helposti pieniä sekaannuksia. Tämän välttämiseksi moni eristäytyy kotiin.
Kuulolaitteen käytöllä on monia positiivisia vaikutuksia. Sen avulla voi nauttia paremmin esimerkiksi musiikista. Kuulonalenema vaikuttaa siihen, kuinka erotetaan äänet toisistaan. Äänten vääristyminen aiheuttaa sen, että musiikki voi kuulostaa säröilevältä tai sävelkorkeudet siirtyvät eri kohdille. Kuulolaitteen avulla voi välttyä myös stressiltä. Jos kuulo on alentunut, joutuu enemmän keskittymään siihen, mitä ympärillä sanotaan. Jatkuva pinnistely ja huulilta lukeminen voivat väsyttää ja ahdistaa. Kuulolaitteen avulla pysyy myös vireänä. On tärkeää hoitaa huonoa kuuloa, sillä käyttämättömänä aivojen kuuloalue surkastuu. Kuulolaite auttaa aivoja pysymään aktiivisina. Mitä aikaisemmin tilanne hoidetaan, sen paremmin kuntoutuu.
Tutkimustulokset ovat nostaneet yhä enemmän esiin myös muita hoitamattoman kuulovamman terveysvaikutuksia. Ikääntyneen hoitamaton kuulonalenema on yhteydessä mm. kognitiivisten kykyjen heikentymiseen sekä kasvaneeseen masennus- ja kaatumisriskiin. Ikääntyneellä hoitamaton kuulovika altistaa myös muistisairauksille ja heikentää kognitiivisia kykyjä. Eräissä tutkimuksissa on tullut viitteitä siihen, että kuulonalenema saattaa muuttaa ohimolohkojen aktiivisuutta, mikä edistää Alzheimerin tautia aiheuttavien proteiinien kertymistä aivoihin.
Suorien vaikutusten lisäksi kuulon heikentyminen voi vaikuttaa muistiin epäsuorasti. Kuulovammojen seurauksena ääneen liittyvät muistot haalistuvat, sosiaalinen vuorovaikutus sekä harrastaminen vaikeutuvat. Sosiaalisten suhteiden puutteen, vähäisen liikunnan ja masennuksen tiedetään lisäävän muistisairauksien riskiä. Kuulon alenemaa ei pidä hävetä tai salailla. Asia on aina syytä tutkia.
YK:n vammaisyleissopimus velvoittaa
Suomikin on sitoutunut YK:n vammaisyleissopimuksen noudattamiseen eli siihen, että vammaisten yhdenvertaisuus varmistetaan kaikessa yhteiskunnallisessa toiminnassa. Paljon on vielä työtä tehtävänä ja toivottavasti uudelleen valmisteluun otettu vammaispalvelulaki ei vie asiaa huonompaan suuntaan.
YK:n vammaisyleissopimus edellyttää esimerkiksi, että vammaisten ääni otetaan huomioon kaikessa heitä koskevassa päätöksenteossa. Laadukkaaseen päätöksentekoon kuuluu myös vammaisvaikutusten arviointi ja tätä asiaa on lähdetty nyt hyvinvointialueellakin valmistelemaan. Toinen tärkeä valmistelussa oleva asia on vammaispoliittisen ohjelman laatiminen hyvinvointialueelle. Tässä ohjelmassa on tarkoitus varmistaa palvelujen esteettömyys ja saavutettavuus kaikessa toiminnassa. Meillä on valitettavasti usein liian ruusuinen mielikuva näiden asioiden toteutumisesta arjessa. Edelleenkin kuulen usein yleisötilaisuuksissa sanottavan, ”etten minä tarvitse mikrofonia, kun minulla on niin kuuluva ääni”. Haluan kuitenkin ajatella, ettei kysymys ole niinkään ilkeydestä tai eriarvoisuuden hyväksymisestä, vaan tietämättömyydestä. Tiedon lisääminen muuttaa myös asenteita. Tätä valistustyötä toivon meidän edelleen yhdessä jatkavan.
Toivon, että vielä tulee sellainen aika, ettei tarvitse erikseen muistuttaa vammaisten oikeuksista, vaan yhdenvertaisuus on kaikille totta. Nyt sellainen aika ei vielä ole, joten meitä kaikkia tarvitaan puhumaan ja vaikuttamaan.
Onnea 70:stä toimintavuodesta ja menestystä tulevaan. Teitä tarvitaan edelleen muistuttamaan yhdenvertaisuudesta ja kertomaan mitä se käytännössä juuri kuulovammaisten kohdalla tarkoittaa!
