Puheeni Keski-Karjalan Reuma ja Tules yhdistyksen rantakala-tilaisuudessa 6.8. Puhoksella
Kitee 6.8.2023
Kiitos kutsusta tulla puhumaan tilaisuuteenne. Pääpaino puheenvuorossani on kertoa terveisiä hyvinvointialueelta, mutta puheenvuoroni lopussa muutama sana hallitusohjelmasta, kun sain toiveen ottaa pariin asiaan kantaa sen sisällä.
Varmasti eniten teitä kiinnostaa kuulla kesäkuussa hyvinvointialueen valtuustossa hyväksytystä palvelustrategiasta ja palveluverkkosuunnitelmasta. Mistä siinä on kysymys ja miksi sellainen tehtiin?
Laki velvoittaa hyvinvointialueita tekemään taloutensa ja toimintansa suunnittelua sekä johtamista varten palvelustrategian osana hyvinvointialuestrategiaa. Palvelustrategiassa päätetään pitkän aikavälin tavoitteet. Tavoitteet on asetettava myös sille, miten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut toteutetaan ottaen huomioon hyvinvointialueen asukkaiden tarpeet, paikalliset olosuhteet, palvelujen saatavuus ja saavutettavuus sekä kustannusvaikuttavuus. Nyt laadittu palveluverkkosuunnitelma konkretisoi palvelustrategian saavutettavuutta sekä kustannusvaikuttavuutta.
Laki määrää ja velvoittaa, että tietyt palvelut on oltava kansalaisten saatavilla, mutta se ei määrää miten palvelut toteutetaan.
Hyvät kuulijat
Kaksi perusasiaa, miksi meidän on pakko miettiä asioita uudella tavalla: Ensinnäkin, talous on saatava kuntoon, sillä muutoin voi olla mahdollista, että valtiovallan taholta meitä ryhdytään ohjaamaan Pohjois-Savon hyvinvointialueeseen päin. Tavoitteena on säilyttää Pohjois-Karjalan keskussairaala laajan päivystyksen keskussairaalana. Tästä lienemme yhtä mieltä. Nykyinen hallitus tiukentaa otettaan hyvinvointialueista niin, että jos alue joutuu yhteenkin lisärahoitusmenettelyyn, se voi johtaa arviointimenettelyyn. Arviointimenettelyssä jatkossa selvitetään aina mahdollisuudet hyvinvointialueiden yhdistymiseen. Tämä viesti on otettava vakavasti, emmekä voi tehdä alijäämäisiä budjetteja jatkossa.
Toiseksi, talouttakin suurempi ongelma on henkilöstötilanne. Ongelma ei koske vain Pohjois-Karjalaa, se koskee koko Suomea. Tosiasia on se, että vaikka tekisimme kaikkemme henkilöstön veto- ja pitovoiman eteen, työntekijöitä ei riitä palvelujen tuottamiseen nykyisillä keinoilla, sillä nuorten ikäluokka pienenee. Pienestä ikäluokasta ei riitä sosiaali- ja terveysalan ammatteihin yhtä paljon työntekijöitä, koska muitakin töitä yhteiskunnassa pitää tehdä. Hallitusohjelmassa luvataan lisätä sote-alan koulutuspaikkoja – mikä on erittäin hyvä asia, mutta sekään ei riitä täyttämään vajetta. Kansakunta ikääntyy ja palvelutarpeet kasvavat sen myötä. Myös työntekijöiden eläköityminen seuraavan 10 vuoden aikana on todella nopeaa. Meiltä puuttuu valtakunnallisesti ainakin yli 10 000 hoitotyöntekijää. Veto- ja pitovoimaa on parannettava hyvällä henkilöstöpolitiikalla, henkilöstön urakehitysmalleilla, alan imagon parantamisella ymv. Myös työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan. Tästä huolimatta myös toimintatapoja on muutettava. Esimerkiksi nuoret lääkärit eivät halua työskentelemään pienille terveysasemille, koska he kokevat, että siellä puuttuu kollegiaalinen tuki. Nyt jatkossa laajan palvelun terveysasemilla kaikilla työntekijöillä on työyhteisö ja tuki on lähellä, vaikka palveluja annetaan liikkuvina etäpalveluina myös muihin kuntiin ja taajamiin. Väitän, että kun homma saada toimimaan kunnolla, palvelut paranevat – eivät suinkaan huonone. Mitään ei myöskään tapahdu heti. Nyt kun palveluverkko on hyväksytty, lähdetään yhdessä kuntien ja ammattilaisten kanssa miettimään palveluita kullekin alueelle. Vielä sellaista aluekohtaista palvelulistaa ei ole, vaan palveluita lähdetään nyt suunnittelemaan. Toisaalta on hyvä muistaa, että palvelutarpeiden muuttuessa kunnassa tai alueella, voidaan myös alueen palveluita muuttaa.
Kuten kenties tiedätte Juuan ja Tohmajärven kunnat sekä 400 kansalaista on tehnyt asiasta hallinto-oikeuteen valituksen ja lakimiehemme lomalta palattuaan lähtee tekemään vastinetta. Itse en ole juristi, mutta maallikkoarviointina, valituksille ei ole perusteita. Mitä sitten hyväksytty palveluverkko tarkoittaa palvelujen näkökulmasta: Tavoitteena on, että monipuoliset sote palvelut voidaan turvata koko maakunnassa. Mitä lähdetään nykyisestä korjaamaan?
Tärkein ja ensimmäinen asia on se, että asiakkaan tarpeet selvitetään ensimmäisellä yhteydenotolla. Nyt eniten valituksia tulee siitä, ettei yhteyttä ammattihenkilöihin saada. Puhelinpalvelun ongelmat on saatava kuntoon. Kysymys ei siis ole siitä, etteikö haluta vastata, kysymys on auttamattomasti vanhentuneesta ajanvarausjärjestelmästä. Kun linjoille tulee tietty määrä puheluita, koko systeemi menee tukkoon ja siksi asiakkaasta tuntuu, ettei mihinkään saa yhteyttä. Tätä vanhaa järjestelmää ei voi enää korjata – on hankittava uusi. Toiseksi, kansalaisille tarjotaan nykyistä enemmän ja laajemmin digitaalisia ja sähköisiä palveluita. Siis tarjotaan niille, jotka voivat ja haluavat näitä palveluita käyttää. Silloin jää enemmän resursseja myös kohdata kasvokkain niitä asiakkaita, joiden kohdalla sähköiset palvelut eivät syystä tai toisesta toimi. Kaikkia palveluita ei siis siirretä sähköiseen muotoon, mutta uskon, että kun saamme kunnollisen digitaalisten palveluiden palvelualustan, yhä useampi haluaa niitä käyttää. Kolmanneksi liikkuvia lähipalveluita toteutetaan nykyistä enemmän. Niitä toteutetaan kolmella eri tavalla:
1. Palveluautona, esimerkiksi hammashoidon kiertävät palvelut ovat osoittautuneet erittäin toimiviksi. Tämän kaltaisissa palveluissa on paljon erilaisia kehittämismahdollisuuksia.
2. Kotihoidon kehittäminen ja laajentaminen entisestään. Esimerkiksi kotisairaalatoiminnasta riittävän hyviä kokemuksia ja siitä saatu palaute on pääsääntöisesti hyvää. Esimerkiksi infuusiohoitoja voidaan toteuttaa kotona, eikä ihmisen tarvitse olla sairaalassa niiden takia.
3. Työntekijät tulevat alueelle kiinteään palvelupisteeseen pitämän vastaanottoa. Lääkärin tai hoitajan vastaanotto ei siis muutu torille jäätelöautoon tai mopolla toteutettavaksi palveluksi, kuten on kansalaisia peloteltu. Alueella mietitään kunkin kunnan alueen kanssa, mitä palveluita ja missä niitä toteutetaan ja miten usein kunkin ammattilaisen vastaanottoa pidetään. Jos on hyväkuntoisia sote-tiloja – tottakai niitä hyödynnetään. Näistä neuvotellaan kuntien kanssa. Tällä hetkellä hyvinvointialueella on toimitiloja vuokrattuna 35 hehtaaria ja vuokrakulut ovat 27,4 miljoonaan euroa vuodessa. Löytyy varmasti tehostamisen tarvetta.
Konkreettisesti nämä viimeksi mainitut liikkuvat palvelut tarkoittavat sitä, että ammattilaiset liikkuvat Joensuun kantakaupungin sotepalvelukeskuksesta tai seitsemältä laajan palvelun soteasemalta käsin lähiympäristöön asukkaiden palvelutarpeiden mukaisesti 15 taajamaan/kuntaan. Lisäksi palvelujen toteutusta arvioidaan koko ajan ja hankitaan palautetta. Kuten sanoin: itse uskon palvelujen paranevan. Asukasosallisuutta ja palautteiden hankkimista on tarkoitus kehittää ja lisätä jo nyt kuluvan syksyn aikana. Palveluintegraatio on myös tärkeä tavoite ja siitä kirjoitinkin Karjalaiseen tällä viikolla. Tähän kuuluu myös yhteistyön edelleen kehittäminen muiden toimijoiden -esimerkiksi järjestöjen – kanssa. Järjestöjen rahoitus on nyt valtakunnallisesti melko epäselvää, kun emme tiedä, mitä uusi hallitus suunnittelee. Tosin meillä on viime kaudella valtakunnallisesti tehty parlamentaarinen sopimus järjestöjen rahoituksen turvaamisesta myös valtion talousarviossa ja toivon, että tästä nykyinen hallitus pitää kiinni. Juuri tällä hetkellä on lausuntokierroksella Stea-avustuksiin liittyvän rahoituslakia täydentävän asetuksen luonnos. Hallitusohjelmassa puhutaan Veikkauksen monopolin purkamisesta ja se voi vaikuttaa rahoitukseen.
Pohjois-Karjalassa kuntien ja järjestöjen avustuksista on tehty sellainen linjaus, että hyvinvointialue myöntää avustuksia toimintaan, joka kohdistuu suoraan kansalaisten terveyden- ja hyvinvoinnin edistämiseen. Jos hakemuksessa on pystytty osoittamaan tämä, on avustusta myönnetty. Muut avustukset kuuluvat kuntien rahoituksen piiriin. Esimerkiksi yhdistyksen jäsenten virkistysmatkaan ei hyvinvointialue voi tässä taloudellisessa tilanteessa myöntää avustusta.
Sitten tilaisuuden järjestäjien pyynnöstä, muutama sana hallitusohjelmassa suunnitelluista säästöistä:
Hoitotakuu: Hallitus pitää voimassa 1. syyskuuta voimaan tulevan, 14 vuorokauden hoitotakuun. Hoitotakuun piti kiristyä seitsemään päivään vuonna 2024, mutta tätä kiristystä ei ilmeisesti tapahdu. Hallitusohjelmaan on myös kirjattu, että jos asiakas ei saa tarvitsemaansa julkista palvelua hoitotakuuajan sisällä, olisi hänellä jatkossa oikeus saada palveluseteli tai maksusitoumus siihen, että hän menee hoitoon yksityiselle puolelle. Palveluseteliasiakas saisi myös käyttää omaa rahaa lisäpalvelun ostamiseen.
Hoitotakuu ei toteudu suurimmassa osassa hyvinvointialueita tällä hetkellä ja monet asiantuntijat ovat sitä mieltä, että hoitotakuun ja hyvinvointialueen rahoituksen välillä on valtavan suuri ristiriita. Jos edellä mainitut asiat toteutuvat, tavoitteena on ilmeisesti ohjata asiakkaita enemmän yksityisen palvelusektorin hoidettavaksi.
Ja vielä lopuksi pari sanaa vammaispalvelulaista. Hallitus lykkää viime keväänä säädetyn uuden vammaispalvelulain tulemaan voimaan vasta vuonna 2024. Lakia myös muutetaan niin, että se saa nostaa kustannuksia korkeintaan 100 miljoonalla eurolla vuodessa. Ts. Nyt on tarkoitus löytää säästöjä verrattuna keväällä hyväksyttyyn lakiin. YK:n vammaissopimuksen periaatteet esimerkiksi yhdenvertaisuudesta eivät olisi toteutuneet täydellisesti vielä keväällä hyväksytyssäkään lakiesityksessä ja jos nyt säästetään, voidaan todeta, että todennäköisesti se tarkoittaa takapakkia vammaisten yhdenvertaisuuteen.
Lakiesityksen lykkäämisestä koskeva hallituksen esitys on lausuntokierroksella ja lausuntoja voi antaa 11.8. saakka. Hallitusohjelmasta puhuttaessa on toki muistettava, että kysymys on vasta hallitusohjelmasta ja lainsäädäntöä laadittaessa asiat voivat vielä moneen kertaan muuttua.
Lopuksi, hyvät kuulijat, elämme monella tavalla muutoksen keskellä ja hyvinvointialueella myös erilaisten paineiden puristuksessa. Uskon, että uudistamalla toimintaa, pystymme säilyttämään palvelut kaikille tarvitseville. Ymmärrän kuitenkin hyvin, että muutostilanne ja epävarmuus ahdistaa aina. Toivon todella, että voimme jatkossa entistä enemmän yhdessä kansalaisten kanssa kehittää toimintaa. Hyvinvointialueella toimii koko maassa edelläkävijänä osallisuusvaliokunta, jonka tehtäviin kuuluu muun muassa asiakastyytyväisyyden seuraaminen ja asiakaspalautteiden pohjalta tehtyjen toimenpiteiden läpikäyminen. Tavoitteena on kehittää myös uudenlaisia osallistumismuotoja. Tärkeää on, että kuulemme nykyistä enemmän myös niitä kansalaisia, jotka eivät vastaa nettikyselyihin tai tekstiviesteihin. Heidän ääntään voidaan kuulla muun muassa järjestöjen kautta, mutta tarkoitus on löytää myös uusia kanavia. Olemme mukana Sitran hankkeessa, jossa näitä uusia tapoja tehdä kansalaisten kanssa yhdessä asioita, kehitellään.
KIITOS, ETTÄ SAIN OLLA KERTOMASSA TEILLE NÄMÄ TERVEISET! Minä ajattelen, että MUUTOS ON MYÖS MAHDOLLISUUS.
