Avauspuheenvuoro Tuetun työllistymisen IPS – Sijoita ja valmenna -toimintamallin päätösseminaarissa 9.6.2023
Hyvät seminaariin osallistujat
Seminaariin teema on äärettömän tärkeä. Tuetun työllistymisen IPS – Sijoita ja valmenna! -toimintamallilla edistetään mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden henkilöiden työmarkkinoille pääsyä, paluuta ja siellä pysymistä. Lyhenne IPS tulee englannin kielen sanoista Individual Placement and Support. IPS-työhönvalmennuksessa etsitään työpaikka, joka vastaa asiakkaan osaamista, voimavaroja ja mielenkiinnon kohteita. Samalla vastataan työnantajien rekrytointitarpeisiin tarjoamalla osaavaa ja motivoitunutta työvoimaa. Tavoitteena on työllistyminen avoimille työmarkkinoille palkkatyösuhteeseen, joka vastaa asiakkaan voimavaroja ja mielenkiinnon kohteita. Yksi suurimmista esteistä työllistymiselle on itsetunnon heikkous. Mielenterveyden häiriöissä usko omaan itseen ja omaan osaamiseen usein heikkenee ja siksi on tärkeää, että asiakas saa työhönvalmentajan ja psykiatrisen hoitotahon yhteistyön tuloksena yksilöllistä, tilanteeseensa soveltuvaa tukea, ohjausta ja kannustusta. Tämä tuki jatkuu myös työsuhteen aikana.
Työhönvalmentaja toimii rinnalla kulkijana ja auttaa asiakasta työpaikan löytämisessä ja tukee myös työnantajaa esimerkiksi työnkuvan räätälöinnissä sekä asiakkaan että työnantajan tarpeita vastaaviksi. Yritysyhteistyö on tärkeä osa työhönvalmentajien tehtävänkuvaa.
IPS-toimintamalli on kansainvälisesti tuottanut hyviä työllistymistuloksia erityisesti vaikeisiin mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden henkilöiden keskuudessa. Kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet, että IPS-palvelun tuloksellisuus on kaksi- tai kolminkertainen verrokkipalveluihin nähden.
Toimintamalli perustuu tutkimusnäyttöön eli sen on todettu olevan vaikuttava tapa
edistää työllistymistä ja kuntoutumista ja siksi se on myös osa Suomen kestävän
kasvun ohjelmaa. Malli toivotaan otettavan käyttöön koko Suomessa.
IPS-toimintamallin käyttöönotto ja juurtuminen käytäntöön edellyttävät psykiatrisen hoidon ja kuntoutuksen sekä työllistymistä tukevien palveluiden uudenlaista, tiivistä yhteistyötä ja eri ammattien ”ristiin pölyttämistä”. Toinen toisiltaan oppiminen on oleellinen osa mallin käytännön toteutusta.
Kestävän kasvun ohjelmassa mallille on asetettu seuraavanlaisia tavoitteita:
- Mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden henkilöiden ja mielenterveyskuntoutujien työmarkkinoille pääsyn, paluun ja siellä pysymisisen edistäminen.
- Mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden hyvinvoinnin ja yhteiskunnallisen osallisuuden edistäminen.
- Ammattilaisten osaamisen lisääminen ja vahvistaminen.
Nämä tavoitteet ovat tärkeitä sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Yhteiskunnassa tarvitsemme kaikkien työpanoksen ja kaikki ne toimet, joilla tätä voidaan edistää, ovat kannatettavia. Emme kuitenkaan saisi puhua osatyökykyisistä, vaan siitä, että jokaiselle löytyisi sopivaa työtä. Kukaan ei ole osa mistään ja toisaalta, jos kenet tahansa laitettaisiin hänelle vieraaseen tai epämieluisaan työhön, ei hän pystyisi täysipainoisesti työskentelemään. Itse käytän mieluummin käsitettä täsmätyökyky ja mielestäni käsite sopii hyvin tähän hankkeeseen.
Työ on tärkeää ihmisen elämänlaadun ja -merkityksellisyyden kannalta. Työ kuntouttaa ihmisistä monella tavalla eivätkä mielenterveyden häiriöt ole este työnteolle. Useimmissa työyhteisöissä on jo nyt mielenterveyden häiriöiden kanssa eläviä – ja työssään hyvin menestyviä – työntekijöitä. Mielenterveyden häiriöitä esiintyy joka toisella suomalaisella elämänsä aikana, joten kyseessä ei useinkaan ole uusi tai vieras asia, vaan se koskettaa jollain tapaa lähes kaikkia.
On kaikkien edun mukaista, että mielenterveyden haasteisiin liittyvä stigma murenee. Olen usein todennut, että asennevamma on kaikkein vaikein vamma. Mielenterveyden häiriöihin liittyy vielä paljon kielteisiä asenteita. Työnantajilla on mahdollisuus olla osa yhteiskunnallisesti merkittävää mielenterveyshäiriöihin liittyvää stigman vähentämistä. Moderni työnantaja haluaa olla osa yhteiskunnallista kestävää kehitystä. Nykyisin nämä yhdistetään myös brändiin ja organisaation imagoon.
Toisaalta myös työnantaja ja yritys on oppiva ja saava osapuoli. Tällä hetkellä yritykset kilpailevat työntekijöistä ja lähes kaikilla aloilla on työvoimapula. Työyhteisöjen olisi viimeistään nyt opittava monimuotoisuutta. Työyhteisöjen monimuotoisuus on voimavara, joka edistää toimintatapojen, palveluiden ja työhyvinvoinnin kehittymistä. Näin monimuotoisuudesta voi tulla yrityksen arvo, joka vaikuttaa myönteisesti työilmapiiriin ja toimii jaksamisen tukena. Työyhteisö, jossa mielenterveys on huomioitu ja jossa on toimintatapoja ja mukautusmahdollisuuksia erilaisten elämäntilanteiden varalle, on työntekijöille turvallinen. Tällainen työyhteisö huomioi ihmiset kokonaisina persoonina, ei ainoastaan työntekijöinä. Jokaisen yrityksen ja organisaation menestyksen perustana ovat osaavat ja sitoutuneet työntekijät.
Pohjois-Karjalassa toteutettu hanke on toiminut erittäin hyvin ja laadukkaasti ja siitä todistuksena on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Kuntoutussäätiön toteuttaman laatuarvioinnin tulokset. Laatuarvioinnissa tarkasteltiin Siun soten IPS- palvelun laatua eli sitä, noudattaako palvelu tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen periaatteita.
Miten on onnistuttu?
IPS-työhönvalmennuksen tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta arvioidaan 25 laatukriteerin avulla. Laatukriteeristössä tarkastellaan palvelun henkilöstöä, palvelun järjestämistä ja palvelun sisältöä. Nyt toteutetun arvioinnin perusteella voidaan todeta, että IPS-toimintamalli toteutuu Pohjois-Karjalan alueella erittäin hyvin laatukriteerien mukaisesti ja kaikki toimijat ovat tyytyväisiä toimintaan.
Nyt hanke on loppusuoralla ja on tärkeää varmistaa, että hankkeen aikana rakennetut vaikuttavat toiminnat jäävät elämään organisaatioissa. Liian usein käy niin, että hankkeen loppuessa toiminta loppuu ja hyvät käytännöt unohtuvat. Nyt ei saa käydä niin, sillä tämän hankkeen avulla olemme löytäneet ratkaisuja moneen mielenterveysasiakkaan työllistymiseen liittyvään kriittiseen kohtaan. Toki laatuarvioissa nousi edelleen kehitettäviä asioita ja niihin tulee jatkossa puuttua.
Kiitos kaikille hankkeessa mukana olleille. Hyvinvointialueen valtuuston puheenjohtajana puhun paljon vaikuttavuusperusteisuudesta ja tutkimusnäyttöön perustuvasta toiminnasta ja tässä hankkeessa toteutuvat molemmat. Lisäksi hankkeessa on ollut keskeistä mielenterveyteen liittyvien kielteisten asenteiden ja stigman voittaminen. Mielenterveyden haasteet eivät tarkoita syrjään jäämistä ja jättämistä. Yhteiskuntaan ja työelämään osallisuus on meille kaikille tärkeää ja yhteiskunnassa tarvitaan kaikkia. Hyvä yhteiskunta ja työelämä rakentuu moninaisuuden arvostamiselle. Kiitos, että tämä hanke on edistänyt tätä tärkeää tavoitetta.
