Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys 85-vuotta, juhlaseminaari 26.5.2023, juhlapuheeni
Hyvät juhlaseminaariin osallistujat
Aluksi haluan lämpimästi onnitella omasta ja Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen puolesta 85-vuotiaalle Pohjois-Karjalan sosiaaliturvayhdistystä. Olette läpi vuosikymmenten tehneet äärettömän arvokasta työtä maakunnassamme ja teitä tarvitaan erityisesti nyt, kun olemme monella tavalla muutos- ja murrosvaiheessa.
Kiitos myös Elinalle vuosien aikana tehdystä arvokkaasta ja toimintatapoja kehittävästä työstä. Myös henkilökohtaisesti haluan Sinua kiittää monista omaa ajatteluani laajentaneista keskusteluista.
Minulta pyydettiin puheenvuoroa järjestöjen tehtävistä ja roolista hyvinvointialueella. Ajattelin kuitenkin puhua hiukan laajemmin yhdessä tekemisestä – erityisesti terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisessä.
Laki velvoittaa hyvinvointialueita tekemään yhteistyötä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä kuntien sekä alueella toimivien muiden julkisten toimijoiden, yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Hyvinvointialueiden on myös edistettävä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekevien järjestöjen toimintaedellytyksiä ja vaikutusmahdollisuuksia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Tämä toteutuu muun muassa järjestöavustuksina sekä järjestöjen kanssa tehtävinä kumppanuus- ja yhteistyösopimuksina. Ajankohtainen muutosvaihe, jota tuoreella hyvinvointialueellakin eletään, edellyttää meiltä paljon tulevaisuusviisautta eli kykyä, taitoa ja uskallusta katsoa tarpeeksi kauas.
Mitä on tulevaisuusviisaus?
Oleellista tulevaisuusviisaudessa on ymmärtää, että tulevaisuuteen voidaan vaikuttaa. Se ei vain vyöry päällemme. Tärkeitä ovat tekomme ja valintamme ja erityisesti arvojen tunnistaminen. Tulevaisuutta tehdään tämän päivän päätöksillä ja toiminnoilla. Tulevaisuuskuvat ohjaavat toimintaa. Nyt tarvitaan erityisesti luovuutta, aikaperspektiivin laajentamista sekä epävarmuuden sietokykyä hyvinkin erilaisten tulevaisuuskuvien näkemiseen. Tulevaisuuden pelko vähentää tulevaisuusviisautta ja lisää alttiutta lyhytjänteisiin ratkaisuihin.
Tulevaisuusviisauteen kuuluu ainakin viisi ulottuvuutta:
1. Aikakäsitys, mikä tarkoittaa menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden keskinäisiä suhteita ja kykyä katsoa ”nenäänsä pidemmälle.” Irokeeseilla (ja monilla muillakin alkuperäiskansoilla) oli seitsemän sukupolven periaate eli päätöksiä tehtäessä pitäisi pystyä ajattelemaan, mitä päätös vaikuttaa seitsemän sukupolven päähän ja toisaalta, mitä asiasta olisi ajateltu seitsemän sukupolvea sitten. Tällainen aikaperspektiivi ajattelussa tuo päätöksentekoon vastuullisuutta.
2. Toisena tulevaisuusviisauden ulottuvuutena on Toimijuus, eli uskommeko voivamme vaikuttaa tuleviin tapahtumiin, ja toisaalta, mihin voi vaikuttaa ja millä tavoin. Onko tulevaisuus ennalta määrätty vai avoin? Optimismi vahvistaa uskoa omaan toimijuuteen. Pessimismi puolestaan voi sitä rajoittaa. Puhutaan myös ns. tavoittelemisen kyvystä, joka kasvattaa ”suunnistamiseen taitoa”, jonka avulla on helpompi kulkea epävarmassa maastossa. Tämä taito heikkenee niukkuuden aikana (raha, aika ym.). Esimerkiksi stressi tai taloudellinen niukkuus kaventaa päätöksentekokykyä ja mahdollisuuksien näkemistä. Vaihtoehtoisten todellisuuksien kuvittelemista voi kuitenkin myös harjoitella ja vähentää samalla ”olevaisuusvinoumaa” eli nykyisen vaihtoehdon näkemistä ainoana mahdollisuutena.
3. Systeemisyys on kolmas tulevaisuusviisauden ulottuvuus. Se auttaa meitä näkemään luonnon ja ihmisen järjestelmien väliset yhteydet ja päätösten seuraukset eli vaikutusketjut ja verkostot. ”Omilla teoilla on merkitystä.”
4. Neljäntenä tulevaisuusviisauden ulottuvuutena on vastuullisuus eli huolehtiminen muista ihmisistä/olennoista. Tämä tarkoittaa pyrkimystä kohti sellaista maailmaa, joka on parempi meille kaikille – ei vain itselle tai kaikkein läheisimmille ihmisille. Tällöin ihminen kokee olevansa osa koko maailmaa ja haluaa vaikuttaa siihen omalla toiminnallaan.
5. Ja viimeisenä tulevaisuusviisauden ulottuvuutena haluan mainita avoimuuden vaihtoehdoille. Tämä ulottuvuus saa kyseenalaistamaan ”viralliset totuudet” ja näkemään muutosten tuomat mahdollisuudet. Tämän kaltainen avoimuus edellyttää kykyä sietää epävarmuutta. Avoimuus vaihtoehdoille = erilaisten tulevaisuuksien näkeminen. Avoimuus tuo mukanaan luovuuden. Luovuus on kykyä nähdä mahdollisuuksien maailmaan ja sen vastakohta on ”meillä on aina tehty näin”.
Nyt yhteiskunnassa tarvitaan erityisen paljon luovuutta. Kulttuuri ja taide auttavat meitä näkemään asioita eri tavalla ja kuvittelemaan sellaista, mitä ei vielä ole. Kulttuurin ja taiteen avulla voidaan auttaa yksilöitä näkemään omassa elämässään uusia mahdollisuuksia, mutta sama pätee myös yhteisöihin ja yhteiskuntiin. Jos yhteiskunnassa ei arvosteta kulttuuria, se näivettyy ja toisaalta voidaan sanoa, että hyvä tulevaisuus luodaan tieteen, taiteen ja etiikan vuoropuheluna.
Olen iloinen, että saan olla ohjausryhmän puheenjohtajana Pohjois-Karjalan sosiaaliturvayhdistyksen hallinnoimassa IHKU- hankkeessa eli ikämiehille hyvinvointia kulttuurista – hankkeessa, jossa tavoitteena on ikämiesten kokemuksellisen yksinäisyyden vähentäminen ja elämänlaadun paraneminen kulttuurihyvinvoinnin keinoin. Hanketta toteutetaan yhdessä Joensuun kaupungin ja maakunnan kulttuuritoimijoiden kanssa.
Hyvät ystävät,
palataan hetkeksi vielä tulevaisuusviisauteen ja tulevaisuuden ennakointiin! Ennakointi ei ole kristallipallosta katsomista tai ennustamista, vaan tulevaisuuden tutkimuksen välineitä hyödyntäen erilaisten tulevaisuusskenaarioiden ja -vaihtoehtoisten tulevaisuuksien näkyväksi tekemistä. Tämä auttaa meitä suuntautumaan niin, että voimme toimia kielteisten tulevaisuuskuvien voittamiseksi ja toisaalta myönteisten tulevaisuuskuvien edistämiseksi. Ilman tulevaisuuskuvia, ajelehdimme sattumanvaraisesti ja lyhytjännitteisesti.
Olen iloinen, että Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella on tulevaisuuslautakunta, jonka tehtävänä on ottaa tulevaisuudenlukutaito – ja toivottavasti myös tulevaisuusviisaus – mukaan päätöksentekoon. Ilman tulevaisuudenlukutaitoa ja erilaisten skenaarioiden näkemistä, olemassa oleva taloudellinen niukkuus voi ohjata päätöksentekijöitä liian lyhytnäköiseen ajatteluun ja niin sanottuun osaoptimointiin.
Osaoptimointi on ilmiö, jossa yksittäinen toimija varmistaa oman hyödyn ottamatta huomioon koko järjestelmän kannalta parasta kokonaisratkaisua. Osaoptimoinnin riski on olemassa, kun esimerkiksi terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, omaishoitajien jaksamisen tukeminen tai lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyn palvelut jakautuvat kunnan ja hyvinvointialueen yhteisvastuulle. Mikäli jompikumpi toimija ei omia kustannuksia säästääkseen tarjoa näihin riittävän laadukkaita palveluita, aiheutuu lisäpalvelujen tarvetta ja kokonaiskustannusten kasvua julkisen sektorin vastattavaksi. Samoin, jos ei osata hyödyntää järjestöjen osaamista osana tätä kokonaisuutta, voi käydä yhtä huonosti. Yhdessä tekeminen on keino varmistaa laadukkaat palvelut ja osaamisresurssien tehokas käyttö.
Tulevaisuusviisaus tarkoittaa käytännössä myös sen ymmärtämistä, että kansanterveyteen – eli hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä ennaltaehkäisyyn – panostaminen on tulevaisuusinvestointi, joka säästää tulevaisuuden sote-kustannuksia. Nyt olisi todella tärkeää saada hyvinvointitalous perinteisen talousajattelun rinnalle. Hyvinvointitalous toisi mukanaan, vaikuttavuusperusteisuuden, vaihtoehtoiskustannusten ja -hyötyjen laskemisen sekä hyvinvointi-investointiajattelun.
Kansaterveyden edistämisessä kunnilla ja järjestöillä on valtavan suuri rooli. Kun rahaa on vähän, kaikki resurssit tulee saada tehokkaaseen käyttöön. Siksi myös järjestöjen toimintaedellytykset on turvattava. Suomessa on tällä hetkellä lähes 11 000 sosiaali- ja terveysalan järjestöä, joissa on 1,3 miljoonaa jäsentä, 500 000 vapaaehtoista, 260 000 vertaistukijaa ja 50 000 ammattilaista. Vapaaehtoisten työpanoksen on arvioitu vastaavan jopa 21 000 henkilötyövuotta. Tätä osaamista ja asiantuntemusta ei ole yhteiskunnassa varaa menettää. Sote-uudistus ei voi onnistua ilman kolmannen sektorin kumppanuutta.
Nämä perusasiat olisi nyt syytä muistaa sekä hallitusneuvotteluissa että hyvinvointialueilla.
Hyvät kuulijat
Yhdessä tekeminen tarkoittaa myös asiakas- ja asukasosallisuutta. Sen edistämiseksi Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella on osallisuusvaliokunta.
Osallisuusvaliokunta on Suomessa ainutlaatuinen, sillä muilla hyvinvointialueilla samanlaista toimielintä ei vielä ole. Valiokunnan tavoitteena on edistää hyvinvointialueen asukkaiden ja palvelujen käyttäjien osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia hyvinvointialueen toimintaan.
Valiokunnan tehtävänä on muun muassa vastata osallisuusohjelman valmistelusta ja arvioinnista sekä seurata hyvinvointialueen strategian, palvelustrategian ja hyvinvointikertomuksen tavoitteiden toteutumista. Tärkeimpien tehtävien joukkoon kuuluu myös hyvinvointialueen asiakastyytyväisyyden seuraaminen ja asiakaspalautteen pohjalta tehtyjen toimenpiteiden läpikäyminen. Tärkeää on myös kehittää uudenlaisia osallistumisen ja osallisuuden muotoja. Tässä työssä on erityisesti mietittävä, miten kuulemme niitä kansalaisia, jotka eivät vastaa nettikyselyihin tai tekstiviesteihin. Heidän ääntään voidaan kuulla muun muassa järjestöjen kautta, mutta toivottavasti löydämme tähän myös muita kanavia.
Hyvä seminaariväki
Pohjois-Karjalan hyvinvointi alue on lähtenyt mukaan Sitran hankkeeseen, jossa halutaan innostaa toiminnan kehittämiseen erityisesti ne asukkaat, joiden ääni jää helposti kuulumattomiin. Hankkeessa keskitytään vahvistamaan nuorten ja lapsiperheiden sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden kokemusasiantuntijoiden osallistumista päätöksentekoon digitaalisen Polis-keskustelualustan avulla. Asukkaat saavat vapaasti päättää, mihin asioihin he haluavat vaikuttaa. Asukkaiden tekemät huomiot viedään osallisuusvaliokunnan kautta osaksi päätöksentekoa ja vaikuttamistoimielinten työskentelyä. Kunhan tämä asia etenee, niin järjestöt voivat olla tukemassa kansalaisia tämän kaltaiseen osallisuuteen.
Mielestäni tämä on erittäin mielenkiintoinen hanke, joskin tiedostan, että Suomessa on lähes miljoona kansalaista, jotka eivät pysty käyttämään digitaalisia välineitä. Tästä syystä tarvitaan myös muita, kasvotusten toteutettavia kohtaamisen areenoita, joissa voidaan toteuttaa ns. demokraattista ja oppivaa dialogia. Demokraattisessa dialogissa korostetaan toisen osapuolen arvostavaa ja kunnioittavaa kohtaamista ja kuuntelua. Saman mieltä oleminen ei ole tavoitteena, vaan ymmärryksen laajeneminen ns. ”oman kuplan” ulkopuolelle.
Äskettäin lausunnoilla ollut hyvinvointialueen palveluverkko- ja palvelustrategialuonnos toi hyvin esille sen, miten helposti virheelliset tulkinnat ja väärä tieto leviää esimerkiksi terveysasemien sulkemisesta. Demokraattinen dialogi olisi yksi keino vähentää virheellisen tiedon leviämistä, mutta myös saada monipuolinen käsitys erilaisista asiaan liittyvistä näkökohdista. Tällaiselle kohtaamiselle tulee myös järjestää areenoita.
Hyvät kuulijat
Vielä tiedoksi osallisuuden vahvistamisesta se, että syksyllä 2023 hyvinvointialueella on tavoitteena lisätä verkkosivuilleen Osallistu ja vaikuta -sisältökokonaisuus, johon tullaan kasaamaan kaikki asukasosallisuuden näkökulmasta tärkeät asiat, kuten esimerkiksi osallisuusohjelma, vaikuttamistoimielimet, järjestöyhteistyö, vapaaehtoistoiminta, kokemusasiantuntijat, raadit, digi-tuki ja niin edelleen.
Kehitettävää asukasosallisuuden edistämiseksi meillä on vielä paljon, ja tähän työhön tarvitsemme avuksemme järjestöjä. Järjestöt ovat osallisuuden edellä kävijöitä, ja toinen toisiltaan oppiva vuorovaikutus ja kumppanuus hyödyttää meitä kaikkia.
Lopetankin tämän puheenvuoroni lausumalla vielä isot kiitokset Pohjois-Karjalan sosiaaliturvayhdistykselle ja kaikille sen toimijoille! Yhdessä olemme enemmän! Yhdessä tekemällä 1+1 ei ole kaksi vaan sen on vähintäänkin kolme!
