Hyvinvointitalousajattelua päätöksenteossa tulee vahvistaa
Tulevaisuusvaliokunnan jäsenen, kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropposen (sd.) mielestä hyvinvointitalousajattelu on otettava poliittisen päätöksenteon keskiöön. Erilaisilla hyvinvointi-investoinneilla on ollut keskeinen rooli siinä, että Suomi on noussut maailman vauraimpien maiden joukkoon ja ne ovat vahvasti tukeneet taloudellista kasvua. Hyvinvointitalous on myös kestävän kehityksen periaatteiden mukaista ja tulevaisuuspolitiikkaa parhaimmillaan.
– Tulevaisuusvaliokunta on useaan otteeseen todennut, ettei päätöksentekijöillä ole riittävästi tietoa hyvinvointitalouden ja kestävän kasvun tilasta ja vihreän siirtymän edistymisestä politiikkajohdonmukaisuuden varmistamiseksi, vaikka hyvinvointitalous ja kestävä kasvu ovat aikamme tärkeimpiä murroksia. Tulevaisuusvaliokunta korostaakin eduskunnassa käsittelyssä olevassa tulevaisuusselontekomietinnössään kestävän hyvinvoinnin ja hyvinvointitalouden merkitystä seuraavalla hallituskaudella, Mäkisalo-Ropponen toteaa.
– Talous ja hyvinvointi kulkevat käsi kädessä. Ne tukevat toisiaan. Panostukset inhimilliseen pääomaan ovat panostuksia kestävään talouskasvuun. Hyvinvointitalouden käsite on keskeinen osa kestävää kehitystä. Kestävän kehityksen keskiössä on oltava ihminen. Tämä pitäisi muistaa myös tulevaisuudessa, Mäkisalo-Ropponen painottaa.
Hyvinvointitalous on yhteiskunnan alue, jossa toimitaan hyvinvoinnin lisäämisen ja hyvän elämän edellytysten vahvistamisen lähtökohdista. Hyvinvointitaloudessa tuotetaan ja jaetaan hyvinvointia sekä investoidaan hyvinvointiin. Hyvinvointi-investoinnit ovat siis tulevaisuusinvestointeja. Tulevaisuusinvestoinneilla tarkoitetaan kaikkia niitä investointeja, joilla vahvistamme tulevaisuuden hyvinvointia, mutta samalla myös taloutemme kasvupotentiaalia.
Hyvinvointitaloudessa korostetaan, että taloudellisia ja inhimillisiä seurauksia on myös pystyttävä ennakoimaan paremmin tekemällä vaikuttavuusarviointeja, kustannus-hyöty- ja kustannus-vaikuttavuusanalyyseja, laskemalla vaihtoehtoiskustannuksia sekä ottamalla käyttöön uusia skenaariomenetelmiä ja muita mittareita. Määrällisten mittareiden rinnalla tulee käyttää myös laadullisia mittareita. Lisäksi tulisi nykyistä enemmän pyrkiä tutkimusnäyttöön perustuvaan päätöksentekoon.
Sairauksien ehkäisy, työkyvyn ylläpito, sukupuolten tasa-arvo tai jatkuvasta oppimisesta huolehtiminen ovat esimerkkejä teoista, jotka selkeästi tukevat taloudellista kasvua. Ihmisten hyvinvointi ja talouskasvu vaikuttavat toisiinsa. Ihmisten hyvinvointi on edellytys sekä talouskasvulle että yhteiskunnan ja talouden vakaudelle.
– Hyvinvointitaloudessa tavoitteena on pitää yhteiskunnassa kaikki osallisina ja varmistaa yhdenvertaiset mahdollisuudet kaikille. Kun julkisia varoja sijoitetaan parantamaan ihmisten hyvinvointia, seurauksena ihmiset sairastavat vähemmän, tekevät töitä ja maksavat veroja. Kun ihminen on terve ja voi hyvin, hän myös tarvitsee vähemmän sosiaali- ja terveyspalveluja. Tämä on kansantalouden näkökulmasta tärkeää, kun väestö ikääntyy, Mäkisalo-Ropponen muistuttaa.
Kansainvälinen valuuttarahasto, Maailmanpankki ja talousjärjestö OECD ovat päätyneet johtopäätökseen, että ilman ihmisten terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtimista ei talouskaan voi hyvin.
