Palkkatukiuudistus pohdittava uudestaan
Pari viikkoa sitten uutisoitiin palkkatukia uudistavan työvoima- ja yrityspalvelulain eduskuntakäsittely viivästyvän todennäköisesti ensi vuoden puolelle, vaikka lain piti alun perin tulla jo vuoden vaihteessa voimaan. Esitys on osa julkista taloutta vahvistavia työllisyystoimia ja säästöjä on laskettu saatavan 10 miljoonaa euroa. Lakiuudistuksen joitakin muutoksia on myös perusteltu Euroopan unionin säädöksillä. Esitys muun muassa rajoittaa merkittävästi sataprosenttisen palkkatuen käyttöä, lisäämällä kauppavaikutusten arvioinnin.
Monet järjestöt, kuten sosiaali- ja terveysalan järjestöjä edustava Soste, ovat kritisoineet vahvasti uudistusta ja aivan syystä. Sataprosenttisen palkkatuen rajaaminen vaikuttaisi merkittävästi moniin järjestöihin, jotka työllistävät erityisesti avoimilla markkinoilla kaikista heikoimmassa asemassa olevia. Erityisesti rajaus osuisi kierrätyskeskuksiin, jotka myös edistävät kiertotaloutta ja kierrättämistä.
Työ- ja elinkeinoministeriö perustelee rajausta Euroopan unionin sääntelyllä. Sataprosenttisen palkkatuen voidaan heidän mukaansa katsoa vaikuttavan maiden väliseen kauppaan. Tälle arviolle ei ole kuitenkaan missään kohtaa tuotu esiin selkeitä perusteluita. Vaikea nähdä, että kierrätyskeskukset erityisesti haittaisivat esimerkiksi suurten kansainvälisten vaatekauppojen mahdollisuuksia käydä Suomessa kauppaa. Jos tuen ei tähän asti ole nähty liikaa vääristävän kilpailua, niin miten sen voidaan yhtäkkiä katsoa vaikuttavan liikaa rajat ylittävään kilpailuun ja kauppaan. Työ- ja elinkeinoministeriön arvioita EU-sääntelyn vaikutuksista tulisi siis vielä tarkastella eduskunnassa uudestaan.
Mielestäni olisi erittäin tärkeää pohtia uudistuksen kohdalla perusteellisemmin myös sen aiheuttamia vaihtoehtoiskustannuksia. Myönnettäköön, että arviointi on vaikeaa, mutta uskon kokonaisuudessa uudistuksen aiheuttavan jopa lisäkustannuksia erityisesti pidemmällä aikavälillä. Järjestöjen mukaan uudistuksen toteutuessa se johtaisi muun muassa kierrätyskeskusten toiminnan muuttumiseen merkittävästi nykyisestä.
Uudistus vähentäisi merkittävästi erityisesti vaikeasti työllistyviä auttavia työpaikkoja järjestöissä. Vaarana on myös, että monet pitkäaikaistyöttömät jäävät vaille tarvitsemaansa tukea ja siten syrjäytyminen työmarkkinoilta lisääntyy. Tämä on täysin tämän hallituskauden, ja kyseisen esityksenkin, tavoitteiden vastaista. Kun mietitään, millaiset kustannukset kasvava sosiaaliturvan ja palveluiden tarve yksin voi aiheuttaa julkiselle taloudelle, voidaan tulla nopeastikin jo 10 miljoonan euron ylittäviin lukuihin.
Lisäksi tämä vaikeuttaisi muun muassa kiertotalouden edistämistä ja kierrättämistä. Näitä vaikutuksia esityksessä ei ole arvioitu. On myös erittäin tärkeää huomioida, että kierrätyskeskuksista hyötyvät monet pienituloiset myös edullisten tuotteiden muodossa.
Toivon siis todella, ettei lakiesitys toteudu tällaisenaan, sillä toteutuessaan edellytykset sataprosenttiseen palkkatukeen rajoittuisivat merkittävästi ja moni toimija joutuisi lopettamaan toimintansa. Jos uudistus käytännössä johtaa siihen, että vaikeimmassa asemassa olevien työllistymisen tueksi tapahtuvaa toimintaa loppuu paljon tästä maasta, tai esimerkiksi tavaroiden kierrättäminen ja kiertotalouden edistäminen vaikeutuu, saattavat kustannukset lopulta olla syntyviä säästöjä merkittävämmät.
