Psykososiaalinen kuormituksen huomioiminen osana työturvallisuutta on tärkeä työnantajavalmius
Viime viikolla eduskunnassa oli lähetekeskustelussa hallituksen esitys työturvallisuuslain muuttamisesta. Jatkossa työpaikoilla tulisi ottaa nykyistä paremmin huomioon työntekijöiden yksilölliset tarpeet, ikääntyminen sekä psykososiaaliset kuormitustekijät. Erityisen iloinen olen, että psykososiaaliset kuormitustekijät on huomioitu uudistuksessa. Niiden riittämätön huomiointi on ollut merkittävä epäkohta työturvallisuuslaissa.
Esityksen pääasialliseksi tavoitteeksi sanotaan 55 vuotta täyttäneiden työssä jaksamisen edistäminen ja varhaisen työelämästä poistumisen vähentäminen. Psykososiaalisten kuormitustekijöiden huomioimisen on erityisen tärkeää myös sosiaali- ja terveysalan työolojen parantamiseksi.
Sosiaali- ja terveydenhuollossa on tunnistettu terveyttä haittaava kuormitus, joka johtuu psykososiaalisista kuormitustekijöistä työntekijä-, esihenkilö- ja johdon tasolla. Alalla kuormitusta aiheuttaa muun muassa työn vastuullisuus ja korkea kuormitus sekä väkivalta ja sen uhka. Lisäksi todellisuuden ja eettisten arvojen ristiriita synnyttää eettistä kuormitusta. Kaikki tämä vaikuttaa negatiivisesti alan veto- ja pitovoimaan pahentaen henkilöstövajetta.
Kuntien eläkevakuutus (Keva) arvioi vuosi sitten, että tarvitaan 8000 sairaanhoitajaa paikkaamaan sairaanhoitajapulaa. Keva arvioi myös, että seuraavan kymmenen vuoden aikana eläköityy 13 000 sairaanhoitajaa ja 18 000 lähihoitajaa. Lisäksi hoitotyöntekijät jäävät entistä useammin työkyvyttömyyseläkkeelle. Mielenterveysongelmat ovat ohittaneet tuki- ja liikuntaelinsairaudet yleisimpinä eläkkeelle jäämisen syynä. Kevan tilastojen mukaan sekä sairaanhoitajien että lähihoitajien keskimääräinen työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisikä on noin 53 vuotta. Pelkkä koulutuspaikkojen lisääminen ei riitä, jos työolosuhteiden takia hoitajat eivät jaksa olla eläkkeelle asti töissä.
Nyt lähetekeskustelussa olleessa lakiesityksessä velvoitetaan työnantajaa henkilöstön psykososiaalisen kuormituksenselvittämiseen ja arviointiin. Tämä on tulevaisuudessa entistä tärkeämpi työnantajavalmius, jos tavoitteena on alan veto- ja pitovoima.
Tein aiheesta myös kirjallisen kysymyksen, jonka vastauksessa sosiaali- ja terveysministeri Sarkkinen avasi jonkin verran hallituksen uudistusta. Sen tavoitteena on vahvistaa työkyvyn tukemista ja työelämässä pysymistä säätämällä psykososiaalisesta kuormituksesta täsmällisemmin. Lisäksi uusia työturvallisuussäädösten muutoksia valmistelemaan on nimetty kolmikantainen jaosto, jonka toimikausi päättyy ensi vuoden loputtua.
