Päihdepalvelut saatava kuntoon
Viime viikolla hyväksyttiin eduskunnassa päihde- ja mielenterveyspalveluiden uudistus (HE 197/2022, Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja terveydenhuoltolain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi). Asia on tärkeä, koska esimerkiksi mielenterveyden ongelmat ovat yleistyneet erittäin huolestuttavasti. Samalla palveluiden saatavuudessa on ollut paljon haasteista. Erityisesti kannan huolta lasten ja nuorten mielenterveydestä ja mahdollisuuksista saada tarvitsemaansa tukea ja palvelua. Hallitus on tehnyt jo paljon mielenterveyden edistämiseksi ja tämä lakiuudistus on osa sitä työtä. Lisää tekemistä kuitenkin jää vielä hyvinvointialueille, kun uudistuksia laitetaan käytäntöön.
Päihdepalveluissa paljon kehitettävää
Mielenterveyspalvelujen puutteista on puhuttu viime aikoina paljon, mutta päihdepalveluiden ongelmat ovat jääneet keskustelussa pienempään rooliin, vaikka nämä ongelmat ovat olleet tiedossa jo vuosikausia. Palveluiden piiriin pääseminen on ollut vaikeaa ja vaihtelee kunnittain. Monet eivät saa tarvitsemiaan palveluita tarpeeksi ajoissa tai tarpeeksi pitkään. Tämä takia uudistus, jonka tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti parantaa palveluiden saatavuutta, laatua ja tarpeen mukaisuutta sekä vahvistaa asiakkaan oikeuksia saada yhdenvertaisesti tarvitsemiaan palveluja kaikissa ikäryhmissä, on erittäin tärkeä.
Päihdehoidossa sekä avo- että laitoshoidon volyymit laskeneet huomattavasti THL:n tilastojen mukaan. Samanaikaisesti päihdeperäiset kustannukset terveydenhoidossa kasvaneet. Hoidon ja kuntoutuksen viivästyminen voi heikentää hoitomotivaatiota ja aiheuttaa yhteiskunnalle lisäkustannuksia. Oikea-aikaiseen hoitoon ja kuntoutukseen panostaminen säästäisi rahaa. Väitöstutkimuksessaan Elina Rautiainen toteaa, että sekä laadukas hoito että kustannusten hillintä edellyttävät mahdollisimman varhaista päihdehoitoon pääsyä. Rautiaisen mukaan tulisi myös oheissairastavuuden oikea-aikaiseen hoitoon panostaa nykyistä enemmän. Välittömien kustannusten lisäksi tulevat moninkertaiset muut yhteiskunnalliset kustannukset, kuten menetetty työaika, mahdollinen työttömyysturva, sosiaalitoimen kustannukset, jos hoitoa ei saada tarpeeksi ajoissa.
Oikea apu, oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa
Vaikuttavassa päihdehoidossa ja kuntoutuksessa on tärkeää, että henkilö pääsee palveluiden pariin, silloin kun hänellä on hoitomotivaatiota. Keskeinen havainto on, että vain noin 1/3 hoidon tarvitsevista pääsee päihdepalvelujen piiriin. Jos hoitoon pääsyä joutuu odottamaan pitkiä aikoja, voi motivaatio kadota. Keskeinen kysymys on, miten jatkossa varmistetaan oikea-aikainen hoitoon ja kuntoutukseen pääsy nykyistä paremmin. Toisaalta vaikuttava hoito edellyttää, että ihminen pääsee hänelle sopivaan hoitomuotoon ja siksi myös erilaisia riittävän pitkäkestoisia ja toipumiskeskeisiä hoitomuotoja tulee olla riittävästi tarjolla.
Päihdehoidon palvelujen vaikuttavuuden arvioinnissa on paljon puutteita, minkä takia on tärkeää, että sosiaali- ja terveysvaliokunta mietinnössään korosti lain toimeenpanon ja palveluiden vaikuttavuuden seurannen merkitystä. Nyt olisikin tärkeää luoda kansalliset standardit päihdehoidon- ja kuntoutuksen vaikuttavuuden arviointiin. Päihdeasiakkaiden tilanteet ovat hyvin erilaisia ja silloin vaikuttava hoito edellyttää, että asiakas saa hänelle sopivia palveluita oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa. Tämän periaatteen toteutumiseen on tällä hetkellä vielä pitkä matka.
Laki ei yksin kuitenkaan riitä, vaan hyvinvointialueiden on nyt tehtävä oma osuutensa päihdepalvelujen korjaamiseksi. Palvelut on järjestettävä alueilla vaikuttavuusperusteisesti ja tutkimusnäyttöön perustuen. Myös valiokunta lausunnossaan korostaa lainsäädännön muutosten lisäksi toimintatapojen muutosten tarvetta.
Asennemuutoksen välttämättömyys
Palveluiden kehittämisen lisäksi, ja kehittämistyön tueksi, tarvitsemme myös asennemuutosta. Tällä hetkellä päihderiippuvuuden stigma ja vääränlainen säästöajattelu aiheuttavat sen, etteivät päihderiippuvaiset pääse tarpeidensa mukaiseen hoitoon, vaikka haluaisivatkin. Päihderiippuvuus tulisi ymmärtää sairaudeksi ja poistaa tällä hetkellä monin paikoin ilmenevä syrjintä sairauden hoidossa ja kuntoutuksessa.
Mielenterveys- että päihdetyössä kaikista inhimillisen ja yhteiskunnalle edullisin palvelu on onnistunut ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen. Ennaltaehkäisevässä työssä tärkeässä asemassa on ongelmien juurisyiden, kuten köyhyyden, syrjäytymisen, työttömyyden ja muiden arjen haasteiden estäminen. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollossa tulee pystyä tunnistamaan mielenterveys- ja päihdeongelmien varhaiset merkit ja riskitekijät sekä puuttua niihin mahdollisimman nopeasti. Tämä vaatii osaamisen kehittämistä muun muassa opiskeluhuollossa ja perusterveydenhuollossa.
