Nyt tarvitaan kriisin sietokykyä ja uudistavaa resilienssiä
Resilienssi on turhankin hieno sana, mutta se pitää sisällään tärkeän ajatuksen. Meidän ei pidä pelkästään sopeutua kriiseihin, vaan myöskin uudistua niiden aikana. Resilienssi voi olla siis joko säilyttävää tai uudistavaa.
Säilyttävä resilienssi on kykyä ylläpitää jatkaa olemassa olevia toimintoja ja palauttaa toiminnot mahdollisimman ennalleen mahdollisimman nopeasti, esimerkiksi kriisin mentyä ohi.
Uudistava resilienssi merkitsee kykyä sopeutua ja säilyttää toimintakyky, vaikka yhteiskunta siirtyy uuteen tilanteeseen tai kykyä selviytyä kriisistä siirtymällä uuteen tilaan. Uudistavassa resilienssissä oleellista on osata katsoa eteenpäin. Tavoitteena ei ole paluu kriisiä edeltäneeseen tilaan, vaan kriisi nähdään mahdollisuutena toteuttaa yhteiskunnan pitkän aikavälin kriisinsietokykyä vahvistavia uudistuksia.
Resilienssi voidaan ymmärtää myös muutoksen sietokykynä ja sisuna. Korona osoitti, että yhteiskunnassamme on uudistavaa resilienssiä. Ilman koronaa emme ikinä olisi tehneet niin nopeaa digiloikkaa.
Selvisimme koronasta, joten selviämme myös Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan johtuvasta kriisistä, joka ilmenee meillä esimerkiksi energian hinnan kallistumisena ja Venäjän kaupan tyrehtymisenä.
Uskoa ja toivoa tulevaisuuteen on oltava, sillä toivottomuus kaventaa näköaloja. Toivon elementti ei tarkoita sitä, etteikö uskallettaisi katsoa myös kielteisiä skenaarioita ja valmistautua niihin. Ensi talvesta voi tulla tosi vaikea, etenkin jos on pakkastalvi ja hinnat nousevat vielä ennakoitua enemmän. Meidän pitää osata varautua siihen, että ahdingossa ja jopa puutteessa olevien ihmisten ja perheiden määrä kasvaa. Suomessa saa ruoka-apua tällä hetkellä jo noin 200 000 henkilöä. Samanaikaisesti kauppojen hävikkiruoka on vähentynyt ja ruoka-apua jatkaville järjestöillä on entistä vähemmän jaettavaa.
Olemme yhteiskunnassa sellaisessa tilanteessa, jota emme ole tavoitelleet. Sosiaaliturva on osittain siirtynyt ruokajonoiksi. Tämä muutos on alkanut jo useita vuosia ennen nykyistä kriisiä ja se kertoo sosiaaliturvajärjestelmämme epäonnistumisesta ja pikaisesta korjaustarpeesta.
Mutta nyt tarvitsemme erityisen paljon ”kaveria ei jätetä”- asennetta, jotta selviämme tulevan talven yli. Olemme aiemminkin selvinneet kriiseistä ja ne ovat uudistaneet yhteiskuntaa. Näin tulee käymään nytkin. Toivottavasti parlamentaarinen sosiaaliturvakomitea saa nyt vauhtia esityksiinsä.
