Hyvinvointivaltion vastuita siirtynyt kirkolle ja järjestöille
Energiakriisi ja korkea inflaatio entisestään vahvistavat ja tuovat esiin yhteiskuntamme eriarvoisuuksia. Hallituksen hyvistä toimista huolimatta on järjestöjen ja seurakuntien organisoiman ruoka-avun tarve jo alkanut kasvaa. Ruoka-avun tarve tosin on jo kasvanut pidempään ja 90-luvun laman aikana Suomeen ilmestyneet ruokajonot ovat jääneet pysyväksi ilmiöksi.
On tietysti hienoa, että kansalaisyhteiskunnasta ja seurakunnista löytyy tällaista hyväntekeväisyyttä, mutta samalla on erittäin huolestuttavaa, että yhteiskunnan turvaverkko on epäonnistunut pitämään huolta yhä useamman ihmisen ja perheen perustarpeista. Vähitellen huomaamattamme ja haluamattamme yhä enemmän vastuuta on siirtynyt julkisilta toimijoilta järjestöille ja seurakunnille. Tämä on tapahtunut ilman kunnollista keskustelua ja ilman mitään asiasta tehtyä päätöstä. Vuosien aikana olemme vain alkaneet pitämään asiaa ihan normaalina – vastoin perustuslakimme kirjauksia.
Nyt hintojen kallistumisen takia kirkon diakoniatyö ja järjestöt ovat hätää kärsimässä, koska ruokajonot ovat kasvaneet ja toisaalta esimerkiksi kauppojen hävikkiruoka on vähentynyt useammastakin syystä. Toisaalta tämä johtuu tietoisesta toiminnasta hävikin vähentämiseksi, mutta toisaalta alennettuun hintaan myytävät tuotteet menevät entistä paremmin kaupaksi – eikä se siirry samalla tavalla ruoka-apua tarjoaville järjestöille.
Toisaalta energiakriisiä ja inflaatiosta johtuva elinkustannusten nousu on niin nopeaa, ettei toimeentulotukikaan enää riitä. Tämä satuttaa erityisesti pitkäaikaista toimeentulotukea saavia ja pienituloisia eläkeläisiä. Ehkäisevän ja täydentävän toimeentulotuen mahdollisuudet on hyödynnettävä täysimääräisesti. Ongelmana tässäkin on ruoka-apua järjestöiltä hakevat ihmiset sanovat, että ruoka-apua on helpompi hakea kuin mennä sosiaalitoimistoon hakemaan ehkäisevää tai täydentävää toimeentulotukea. Ruokajonossa heitä kohdellaan ihmisyyttä arvostaen, mutta sosiaalitoimessa ei aina ole samaa kokemusta. Tämä on erittäin huolestuttava viesti.
Nyt tulevasta talvesta ja kriisiajasta tarvitaan kaikkia toimijoita ja yhdessä tekemistä, mutta tätä tilannetta ei saa pitää normaalina. Yhteiskunnan on otettava vastuu sille kuuluvista asioista ja viimeistää sosiaaliturvauudistuksen on korjattava tämä epäkohta. Hyvinvointivaltion turvaverkon on pidettävä huolta kaikista.
Merja Mäkisalo-Ropponen
kansanedustaja, sd
