Sosiaali- ja terveydenhuollon kirjaamisessa tarvitaan eettistä ja juridista osaamista
Eduskuntaan tuli tiistaina 8.11. käsittelyyn hallituksen esitys sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä sekä siihen liittyviksi laeiksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelyä koskevaa sääntelyä on tarkoitus selkeyttää ja yhtenäistää. SDP:n kansanedustajan ja eduskunnan vammaisasiain yhteistyöryhmän puheenjohtajan Merja Mäkisalo-Ropposen mukaan monissa tapauksissa tämä on tarpeellista, mutta hänen mielestään esimerkiksi Vammaisfoorumin esittämä huoli siitä, ettei lakiesityksessä ole kiinnitetty huomiota vammaisten ihmisten asemaan ja oikeuksiin YK:n vammaissopimuksen edellyttämällä tavalla, on oikeutettu.
– Lakiehdotus on tehty ”terveydenhoito edellä” ja unohdettu esimerkiksi vammaispalvelujen käyttäjien erilaiset tarpeet. Lakiesityksestä olisi tullut tästä näkökulmasta parempi, jos sen laatimisen yhteydessä olisi tehty vammaisvaikutusten arviointi. Lakiesityksessä kyllä korostetaan, että henkilötietojen on oltava asianmukaisia ja olennaisia sekä rajoitettuja siihen, mikä on tarpeellista niiden käyttötarkoituksiin, pyrkien tietojen minimointiin. Lisäksi tietojen on oltava täsmällisiä ja tarvittaessa päivitettyjä, Mäkisalo-Ropponen toteaa.
Tietojen minimoinnin periaatteen mukaisesti henkilötietojen tulee olla asianmukaisia ja olennaisia ja rajoitettuja siihen, mikä on tarpeellista suhteessa niihin tarkoituksiin, joita varten niitä käsitellään. Henkilötietoja ei saa kerätä tai käsitellä laajemmin kuin on välttämätöntä käyttötarkoituksen kannalta.
– Käytännössä erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten elämästä kerätään ja kirjataan paljon myös turhaa tietoa. Esimerkkeinä mainittakoon seuraavat vammaispalvelun kirjaukset: ”Oli ollut äänestämässä”, ”Kertoo menevänsä katsomaan valoshown”, ”Ex-puoliso hakee kotiavaimen”, mikä muodostaa laittoman henkilörekisterin, koska henkilö tunnistettavissa, ”Ottanut itse aamupalaa jääkaapista”. Voidaan oikeutetusti kysyä, mihin kukaan viranomainen tarvitsee tällaisia tietoja. Lain toimeenpano edellyttääkin nyt riittävää sosiaali- ja terveystoimen henkilöstön kouluttamista, niin että potilas- ja asiakastietojen kirjaamisessa voidaan välttyä turhalta ja jopa epäasiallisesta kirjaamiselta.
Toivottavasti sosiaali- ja terveysvaliokunnassa katsotaan lakiesitys vielä erityisen huolellisesti eettisen ja juridisen kirjaamisen näkökannalta. On myös tärkeää, että perustuslakivaliokunta, joka antaa esityksestä lausunnon, arvioi tarkasti esitystä suhteessa yksityiselämän suojaan, Mäkisalo-Ropponen toteaa.
