SDP:n Mäkisalo-Ropponen: Mielenterveysomaisille varmistettava tarvittava tuki
Valtakunnallista mielenterveysomaisten päivää vietetään Ilonan päivänä eli sunnuntaina 9.10. Tänä vuonna Mielenterveysomaisten keskusliitto Finfami ja sen yhdistykset eri puolilla Suomea haluavat nostaa esille Mielenterveysomaisten oikeudet ja erityisesti heidän oikeutensa terveyteen ja omaan hyvinvointiin. 10.10. puolestaan vietetään Maailman mielenterveyspäivää. Kansainvälisen päivän teemana on tänä vuonna kehotus nostaa kaikkien mielenterveys ja hyvinvointi prioriteeteiksi maailmanlaajuisesti. Näiden kahden päivän äärellä SDP:n kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen haluaa nostaa esiin mielenterveysomaisten tilanteen ja tuen tarpeen.
– Pitkittyvä poikkeusaika on kuormittanut erityisesti nuoria, mutta kriisinkestävyys on koetuksella kaikenikäisillä. Psyykkinen sairastuminen ei vaikuta ainoastaan sairastuneen terveyteen, vaan se heikentää merkittävästi myös hänen omaistensa terveyttä. Mielenterveyspalveluiden puute ja katastrofaalisen pitkät hoitojonot ovat asettaneet perheet mahdottomaan tilanteeseen. Arki kodeissa on kriisiytynyt ja moni psyykkisesti sairastuneen läheinen on uupunut raskaan hoivataakan alle. Joka viidennellä suomalaisella on mielenterveyden häiriö. Suurimmalla osalla heistä on yksi tai useampi omainen, jonka elämään läheisen sairastuminen tuo merkittävää kuormitusta, Mäkisalo-Ropponen toteaa.
FinFamin omaiskyselyn (2021) mukaan jopa 71 % vastaajista koki, että heidän vastuunsa sairastuneen läheisen hoidosta on lisääntynyt. Omaisten kuormittava taakka uhkaa heidän omaa terveyttään, sillä jo ennen koronaa lähes puolet (46%) mielenterveysomaisista oli vaarassa sairastua itse masennukseen tai stressiperäisiin somaattisiin sairauksiin. Mäkisalo-Ropponen pitää lukuja erittäin huolestuttavana ja pitää tärkeänä, että mielenterveysomaisille saadaan heidän kipeästi tarvitsemansa tuki huomioimalla mielenterveysasiakkaat nykyistä paremmin vammaispalveluissa ja omaishoidon tukipäätöksissä.
– Moni omainen hoitaa läheistään, mikä sitoo omaisen ympärivuorokautiseen valvontavastuuseen. Silti vain noin 3 % omaishoidontuen saajista on mielenterveysomaisia. Valtaosa läheistään hoitavista mielenterveysomaista jää omaishoidon tuen ulkopuolelle, vaikka perusteet tuen saamiselle tulisi olla yhtäläiset. Kun mielenterveysomainen jää omaishoidontuen ulkopuolella, hän jää samalla ilman taloudellista tukea, lakisääteisiä vapaapäiviä ja muita palveluja. Mielenterveysasiakkaat ja heitä hoitavat omaiset tulee huomioida omaishoidon tukipäätöksissä nykyistä paremmin, Mäkisalo-Ropponen vaatii.
– Nyt eduskunnan käsiteltävänä olevassa vammaispalvelulainuudistuksessa psyykkisesti sairastuneiden avun tarve tuodaan yhdenvertaiseksi somaattisten sairauksien kanssa ja jatkossa ratkaisevaa on diagnoosin sijaan asiakkaan kokonaistilanne. Uudistus oikeuttaisi muun muassa vaativaan moniammatillista tukeen tilanteessa, jossa asiakkaan elämässä on tilanne, jota ei pystytä ratkaisemaan yksittäisillä sosiaali- tai terveydenhuollon toimenpiteillä taikka palveluilla ja joka edellyttää moniammatillista työskentelyä. Omaisten taakka ja huolenpitovastuu vähenee, kun pitkäaikaista psyykkistä sairautta sairastava saa oikea-aikaisesti tarvitsemansa yksilölliset palvelut. Tämän toteutuminen tulee taata vammaispalvelupäätöksissä uudistuksen tullessa voimaan, päättää Mäkisalo-Ropponen.
