Reumaliiton 75-vuotis juhla Kiteellä 9.10.2022
Hyvät juhlavieraat!
Lämpimästi onnea 75-vuotiaalle Reumaliitolle. Vuonna 1946 valtion reumakomitea arvioi, että maassa on 110 000 reumasairautta sairastavaa. Komitea patisti kehittämään reumasairauksien hoitoa ja järjestämään kuntoutusta. Vuoden sisällä perustettiin Reumasäätiö, Suomen Reumatologinen Yhdistys ja Reumaliitto. Yhteisenä tavoitteena oli parempi hoito ja sitä turvaava parempi lainsäädäntö. Reumaliitto on perustettu syyskuussa 1947 ja paikallisyhdistyksiä perustettiin alusta alkaen ahkerasti eri puolille Suomea.
Reumaliiton ydin on alusta alkaen ollut yhdistystoiminta, jonka puitteissa jäsenille tarjotaan tietoa, tukea ja toimintaa. Paikallisten, alueellisten tai valtakunnallisten jäsenyhdistysten vertaistoiminta ja harrastusryhmät kokoavat yhteen reuma- ja muita tuki- ja liikuntaelinsairauksia sairastavia ja heidän läheisiään. Erityisesti haluan nostaa esille yhdistysten erilaiset liikuntaryhmät, sillä liikunta on välttämätöntä hyvinvoinnille ja erityisesti tuki- ja liikuntaelinten terveydelle. Yhdistysten monista liikuntaryhmistä voi löytää mieluisan ja kuntotasolle sopivan lajin. Toki liikuntaa voi harrastaa yksinkin, mutta yhdessä se on mukavampaa – ja joskus tarvitaan tsemppauskaveriakin.
Hyvät juhlavieraat
Yhdistystoiminnan vahvuus on siinä, että monet tärkeät asiat ovat ns. samassa paketissa: kuntouttava toiminta, harrastaminen, keskinäinen vuorovaikutus, vertaistuki sekä muu mielekäs ja viihdyttävä tekeminen. Erityinen vahvuus järjestötoiminnassa on vertaistuki ja Reumaliitolla onkin koulutettuja vertaistukihenkilöitä. Heidän tukensa ja ohjauksensa on erityisen tärkeää vastasairastuneille. Vaikka olisi miten osaavia ammattihenkilöitä tahansa, he eivät korvaa vertaisen tukea – ja toki toisin päin: vertainen ei voi korvata ammattihenkilöitä.
Järjestöt ovat matalan kynnyksen tai paremminkin kynnyksettömiä paikkoja kaikkien tulla ja olla. Reumaliiton ja – yhdistysten toiminnassakin korostuu, se että kaikki tuki- ja liikuntaelinterveydestä omakohtaisesti tai ammattinsa vuoksi kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan.
Reumasairaudet koskettavat kaikenikäisiä, myös lapsia, nuoria ja heidän perheitään. Muutamissa jäsenyhdistyksissä on erikseen toimintaa myös reumalapsiperheille ja nuorille. Vuodesta 2014 alkaen alle 35-vuotiaille on toiminut oma Reumanuoret yhdistys.
Hyvät ystävät
Reumaliiton tavoitteena on alusta alkaen ollut puhua ja vaikuttaa paremman hoidon ja sitä tukevan lainsäädännön puolesta. Maailma on muuttunut kovasti 75-vuodessa, mutta samoista asioita on edelleen puhuttava.
Reumaliitolla on kolme keskeistä vaikuttajaviestiä – joita itse pidän erittäin tärkeinä.
Ensinnäkin, Reumaliitto on huolissaan sairastamisen suurista kustannuksista ja yksi ehdotus liitolla on ollut muun muassa palvelu-, matka- ja lääkemaksukatot yhdistäminen yhdeksi maksukatoksi, ja maksukaton tason on oltava samansuuruinen takuueläkkeen kanssa. Tämä helpottaisi monien muidenkin pitkäaikaissairautta sairastavien tilannetta.
Toisena tärkeänä asiana Reumaliitto haluaa turvata järjestöjen toimintaedellytykset muuttuvassa toimintaympäristössä. Olen samaa mieltä siitä, että järjestöjen valtionavustusten taso on turvattava. Seuraavan hallituksen on pidettävä kiinni parlamentaarisesta sovusta, jossa päätettiin rahoituksen tasosta vuoteen 2026 asti.
Ja kolmantena asiana, jota minäkin haluan korostaa on viestinne siitä, että reuma- ja tules-alan ammattilaisia tarvitaan lisää. Meillä on valtava pula sekä reumalääkäreistä että -hoitajista. Myös fysiatreja ja fysioterapeutteja tarvitaan lisää.
Erityisen suuri ongelma tällä hetkellä on se, ettei meillä ole sairaanhoitajille erikoistumiskoulutusta, joka mahdollistaisi uralla kehittymisen ja kliinisen pätevöitymisen esimerkiksi reumahoitajaksi. Sairaanhoitaja-tutkinto on Suomessa laadukas, mutta tämän kaltaisiin erityistehtäviin se ei anna valmiuksia. Meidän tulisi luoda opintopolkuja, joiden avulla saadaan rakennettua 30 opintopisteen koulutuksia kliiniseen hoitotyöhön – siis esimerkiksi reumahoitajiksi. Valtakunnan tasolla asiat ovat edenneet liian hitaasti, vaikka tiedän ministeriössä työn olevan käynnissä. Kenties hyvinvointialueilla on lähdettävä vielä kerran neuvottelemaan ammattikorkeakoulujen kanssa suoraan, mitä voisimme tässä tilanteessa edetä.
Hyvät ystävät
Tulevia hyvinvointialueita, kuntia ja (sosiaali- ja terveys-) järjestöjä yhdistää yhteinen tavoite, ihmisten hyvinvointi. Hyvinvointialueilla ja kunnilla on lakisääteinen velvollisuus terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen alueella, mutta myös järjestöjen toiminta on varmistettava julkisten palveluiden rinnalla. Se on ehdoton edellytys sote-uudistuksen tavoitteiden saavuttamisessa. Ilman järjestöjä moni ihminen jäisi vaille tarvitsemaansa apua.
Suomessa on lähes 11 000 sote-yhdistystä ja 200 valtakunnallista järjestöä. Sotejärjestöissä on 1,3 miljoonaan jäsentä, 500 000 vapaaehtoista, 260 000 vertaistukijaa ja 50 000 ammattilaista. Sote-järjestöissä toimivien vapaaehtoisten työpanoksen on arvioitu vastaavan jopa 21 000 henkilötyövuotta. Tätä osaamista, asiantuntemusta ja tukea kannattaa hyödyntää alueilla, eikä sitä ole varaa menettää.
Sosiaali- ja terveyspalveluita on kehitettävä asiakaslähtöisesti ja ihmisiä kuullen. Järjestöt ovat se taho, joka usein kohtaa heikoimmassa asemassa olevia kansalaisia ja voi välittää heidän ääntään eteenpäin.
Järjestöillä on siis merkittävä rooli asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistamisessa. Hyvinvointialueella on linjattava, miten järjestöjen matalan kynnyksen tuki, ehkäisevä toiminta ja neuvonta jalkautetaan ja yhdistetään osaksi palvelupolkuja. Siun sotessa on rakennettu reumasairauksien palvelupolkuja ja se on erittäin hyvä asia. Palvelupoluissa on selkeästi oltava näkyvissä myös järjestöt ja niiden rooli.
Hyvinvointialueella on määriteltävä myös asukkaiden esteettömät ja saavutettavat osallistumis- ja vaikuttamiskanavat sekä asukasfoorumit. Tässä työssä on keskeistä hyödyntää kansalaisyhteiskunnan osaamista. Kaikilla ihmisillä tulee olla oikeus osallistua ja tulla kuulluksi. Järjestöjen monipuolista osaamista kannattaa hyödyntää päätöksenteossa ja palveluiden kehittämisessä, sillä niillä on usein sellaista erityisosaamista, mitä muilla ei ole. Esimerkiksi reumayhdistyksen viestit tulisi aina ottaa vakavasti, kun kehitetään reumapotilaiden hoitoa.
Tavoitteena tulee olla, että terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä ennaltaehkäisevässä toiminnassa saadaan muodostettua yhteinen toiminta-areena, jossa yhdessä tekeminen hyvinvointialueen, kuntien, oppilaitosten, yritysten ja järjestöjen kanssa toteutuu. Myös kuntoutus on ymmärrettävä osaksi terveyden- ja hyvinvoinnin edistämistä ja ennaltaehkäisyä. Odotan paljon Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisen lautakunnan työltä, sillä sen tehtävän on rakentaa hyvinvointialueen, kuntien, järjestöjen, oppilaitosten ja yritysten yhteistä toiminta-areenaa terveyden- ja hyvinvoinnin edistämiseksi.
Yhdessä tekemisellä saadaan karsittua päällekkäisiä toimintoja, mutta mikä vielä tärkeämpää – voidaan estää ihmisten jääminen kokonaan ohjauksen, avun ja tuen ulkopuolelle. Selkeät sopimukset eri toimijoiden roolista tehostavat niukkojen resurssien tehokasta käyttöä. Myös eri tahojen rahoituksesta voidaan tällä yhteisellä areenalla sopia.
Vapaaehtoistoiminnan merkitystä yhteiskunnalle ei pysty rahassa mittaamaan. On kuitenkin arvioitu vapaaehtoistyön arvon olevan yli kolme miljardia euroa vuodessa. Voidaan myös todeta, ettei sote-uudistus voi onnistua ilman järjestöjen työtä, sillä järjestöissä tehdään sellaista yhteiskunnallisesti tärkeää ennaltaehkäisevää ja kuntouttavaa työtä, mitä mikään muu taho ei yhteiskunnassa hoida tai järjestä.
Hyvät ystävät
1.10 vietettiin kansalaisvaikuttamisen päivää. 1.10 on myös järjestöjen päivä ja Miina Sillanpään päivä. Miina Sillanpää oli ensimmäinen suomalainen naisministeri ja kansanedustajanakin hän toimi 38 vuotta. Hän oli rohkea vaikuttaja ja erityisesti heikossa asemassa olevien ryhmien aseman parantaminen oli hänelle tärkeää. Hän perusti Suomeen esimerkiksi ensikodit. Ensi vuonna 1.10 on virallinen liputuspäivä, tähän mennessä 1.10 on liputettu sisäministeriön suosituksella.
Olen itse Miina Sillanpään Säätiön hallituksen puheenjohtaja ja mielelläni siteeraan hänen viisaita ajatuksiaan. Hän on muun muassa sanonut: ”Jokaisella ihmisillä on elämässään oikeus hyvinvointiin, inhimillisiin työoloihin ja ihmisyyden kunnioittamiseen”. Mielestäni erittäin ajankohtainen viesti edelleen.
Tähän loppuun haluan kuitenkin ottaa Miinalta toisen lainauksen. Hän on sanonut: ”Jokaiselle ihmiselle tekee hyvää, kun hän saa nähdä ja kuulla, että sydämen halulla tehty työ saa vastakaikua ja ymmärrystä osakseen.” Näin on, – jokainen ihminen tarvitsee positiivista palautetta, koska se tukee jaksamista ja hyvinvointia. Sama koskee järjestöjä ja myös jokaista niissä toimivaa ihmistä. Hyvä Reumaliitto ja kaikki jäsenyhdistykset, kiitos kaikesta siitä valtavan hienosta työstä, jota olette tehneet ja teette reumasairauksien sairastavien ihmisten ja perheiden eteen. Onnea 75 vuotiaalle liitolle ja menestystä tulevaan. Teitä tarvitaan edelleen!
