Ammatillista koulutusta tulee kehittää tutkimustietoon pohjautuen

Ammatillisissa oppilaitoksissa on jälleen aloitettu uusi lukuvuosi. Onnea ja menestystä kaikille vasta aloittaneelle ja myös opintojaan jatkaville opiskelijoille.

Ammatilliseen koulutukseen on kohdistunut viime vuosina paljon muutoksia ja viimeisimpänä niistä vuoden 2021 alusta alkaen oppivelvollisuuden pidentämisen yhteydessä tehdyt muutokset. Ammatillisen koulutuksen resurssivajeista on puhuttu pidemmän aikaa, ja onneksi tämä hallitus on myöntänyt lisää resursseja. Sama suuntaus näkyy myös ensi vuoden opetusministeriön talousarvioesityksessä. Valtiovarainministeriön viime viikolla julkaisemassa budjettiesityksessä ammatillisen koulutuksen rajoituspohjaa vahvistetaan 50 miljoonalla eurolla kehysriihen päätöksen mukaisesti. Lisäksi rahoitusta kohdistetaan oppivelvollisuusuudistuksen toimeenpanoon toisella asteella.

Ammatillisen koulutuksen kehittämistarpeita voidaan seurata säännöllisesti toteutettavan amisbarometrin avulla, johon tänä vuonna osallistui 14 460 ammatillisen toisen asteen opiskelijaa. Heistä 8071 oli alle 20-vuotiaita. Vastauksia saatiin yhteensä 74 koulutuksen järjestäjällä (49 %) ja 84 oppilaitoksesta (53 %). Amisbarometrin ovat toteuttaneet yhdessä Suomen Ammattiin Opiskelevien liitto – SAKKI ry sekä Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus sr. Koulutuksen kehittämisessä opiskelijoiden mielipiteiden kuuleminen on tärkeää. Amisbarometri antaa kokonaiskuvan Suomen ammatillisen opetuksen tilanteesta opiskelijoiden mielipiteitä, mutta toki oppilaitoskohtaista laadun seurantaa myös tarvitaan.

Koska edellinen amisbarometri tehtiin vuonna 2019, nyt oli mahdollista selvittää myös opiskelijoiden koettua tyytyväisyyttä ennen uudistusta ja sen jälkeen. Vuoden 2019 saatuun tulokseen verrattuna tyytyväisyys alavalintaan ja hakuvaiheen opinto-ohjaukseen on hieman lisääntynyt ja tyytymättömyys vähentynyt. Alle 20-vuotiaista yli 70 prosenttia koki saaneensa vähintään osittain tarpeeksi ohjausta ja tukea alavalintaan ja yli puolet koki, että heidät ohjattiin hakemaan vähintään osittain oikealle alalle. Väärälle alalle ohjatuistakin yli kolmasosa piti opintoja edeltävää ohjausta ja tukea riittävänä. Opintojen edetessä tyytyväisyys ohjaukseen ja alavalintaan laski hieman, mutta tyytyväisyys pysyi keskimäärin korkeana. Toisaalta alle 20-vuotiaista nuorista 16 prosenttia koki, että heitä ohjattiin väärälle alalle, ja 21 prosenttia oli epävarma asian suhteen. Noin joka kuudes toiveissaan epätietoinen olisi kaivannut enemmän ohjausta ja tukea hakuvaiheessa.

Tyytyväisyys opastukseen ja ohjaukseen

Tyytyväisyys oppilaitoksessa saatuun opastukseen ja ohjaukseen oli pysynyt lähes saman aiempaan mittaukseen verrattuna. 72 prosenttia oli saanut opettajalta vähintään osittain tarpeeksi tietoa opiskeluun liittyvistä asioista ja 63 prosenttia vähintään osittain tarpeeksi tietoa työelämästä ja työpaikoista. Tärkeä huomio on kuitenkin se, että 10 prosenttia opiskelijoista olisi tarvinnut omasta mielestään enemmän tukea opinto-ohjaajalta nykyisiin opintoihinsa. Viisi prosenttia koki opintojensa hidastuneen opinto-ohjauksen riittämättömän määrän vuoksi.

Opiskeluryhmässä viihtyminen ja opinnoissa koettu tyytyväisyys ovat tärkeitä asioita sujuvan opiskelun ja työelämään siirtymisen kannalta. Korona-aika on todennäköisesti vaikuttanut tähän asiaan, mutta siitä huolimatta 40 prosenttia oli omasta mielestään tutustunut täysin riittävästi muihin opiskelijoihin ja 25 prosenttia osittain riittävästi. Naiset kokivat useimmin opiskelutovereihin tutustumisen vajetta. Etäopetukseen aikana saadun tuen määrään oltiin jossain määrin tyytyväisiä, mutta 10 prosenttia ensimmäisen vuoden opiskelijoista ja 15 prosenttia pidemmällä olevista olisi omasta mielestään tarvinnut tukea oppilaitoksesta, mutta ei ollut sitä saanut. Riittämättömästi tukea saaneista vain 15 prosenttia koki opinto-ohjaajan olleen hyvin tavoitettavissa. Tämä viittaa siihen, ettei opinto-ohjausta ole riittävästi resurssointia. Seitsemäntoista prosenttia kaikista vastanneista koki opintojensa hidastuneen koronasta joutuneiden poikkeusjärjestelyiden takia.

Kokemus turvallisuuden tunteesta

Alle 20-vuotiaista miehistä 64 prosenttia koki olonsa täysin turvalliseksi ja naisista 54 prosenttia. Muuta sukupuolta olevista tai niistä, jotka eivät halunneet kertoa sukupuoltaan vastaava luku oli 35 prosenttia. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen koki alle 20-vuotiaista nuorista täysin turvalliseksi alle puolet miehistä ja naisista, mutta muuta sukupuolta olevista tai niistä, jotka eivät halunneet kertoa sukupuoltaan vain 28 prosenttia. Turvallisuuden tunne parani iän myötä. Turvallisuuden tunteen parantamiseksi – erityisesti nuorten opiskelijoiden kohdalla – on oppilaitoksissa tehtävä toimenpiteitä.

Lähiopetuksen määrä

Vuonna 2018 tehdyn ammatillisen koulutuksen uudistuksen myötä lähiopetuksen määrä väheni, eikä asiaan ole tullut korjausta. Noin puolet opiskelijoista kertoi lähiopetusta olevan korkeintaan 20 tuntia viikossa. Työpaikalla tapahtuvassa opiskelussa viikkotuntimäärää olivat jonkin verran kasvaneet ja 41 prosenttia vastanneista kertoi viikkotuntimäärää käytännön opiskelussa olevan vähintään 20 tuntia. Lähes 30 prosenttia vastanneista kaipasi oman alan opettajan opetuksen lisäämistä. Opetuksen laatua piti enimmäkseen hyvänä 43 prosenttia vastaajista, osittain hyvänä 34 prosenttia ja huonona 10 prosenttia.

Lopuksi

Ammatillisessa oppilaitoksessa toimivien opettajien työhyvinvointi on avainasemassa opiskelijoiden oppisessa ja hyvinvoinnin kokemisessa, siksi myös opettajien työhyvinvointikokemuksia on syytä seurata tarkasti. Viime vuonna julkaistussa opinnäytetyössään Toisen asteen ammatillisen opettajan työstä palautuminen korona-aikana Tuomo Röning ja Anna Skytte toteavat opettajia kuormittaneen ja työstä palautumista haastaneen erityisesti kiire, töiden kasautuminen, stressi ja huolestuneisuus. Kyselyyn vastanneista opettajista merkittävä osa kertoi työstä palautumisen olevan haasteellista. Lisäksi erityisesti pidempään opettajana toimineet pitivät työn ja vapaa-ajan erottamista haasteellisena. Reformien lisäksi siis myös korona-aika on rasittanut opettajia, kuten niin monia muitakin ryhmiä. Ammatillisten opettajien työolosuhteiden parantamiseksi on löydyttävä keinoja, sillä opettajat toimivat opiskelijoille myös tärkeänä esimerkkinä ammatillisesti toimivasta työntekijästä.