Koulutuksellisen eriarvoistumisen ehkäiseminen on tärkeää
Viime viikolla eduskunnassa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslakiin lisättiin säädös erityisavustuksesta varhaiskasvatuksen sekä esi- ja peruskoulutuksen koulutuksellista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistäviin toimenpiteisiin. Tämä niin sanottu tasa-arvoraha kohdennetaan niille kouluille ja varhaiskasvatuksen toimipaikoille, joiden sijaintialueella koulutustaso on heikko ja työttömyysaste sekä vieraskielisen väestön osuus korkea.
Lakiesityksen taustalla on tutkimustieto siitä, että oppilaiden sosiaaliseen taustaan liittyvät erot oppimistuloksissa ovat kasvaneet. Tiedämme myös, että vähän koulutettujen vanhempien lapset eivät hakeudu korkeakouluihin yhtä todennäköisesti kuin korkeasti koulutettujen vanhempien lapset.
On tärkeää, että vanhempien omat valinnat eivät rajoita seuraavan sukupolven mahdollisuuksia etsiytyä omia kykyjään vastaavalle opintielle. Koulutuksellinen eriarvoistuminen on Suomessa vahvistunut, eikä koulutusjärjestelmä enää kykene nostamaan vaikeammista sosioekonomisista taustoista tulevia tavoittelemaan parempaa tulevaisuutta ja siksi tasa-arvoraha on tärkeä. Ilman tasa-arvoista koulutusta ei ole tasa-arvoista yhteiskuntaa.
Myös kuntien lähtökohdat järjestää peruspalveluita ovat tällä hetkellä eriytyneet. Alueellinen ja alueiden sisäinen eriytyminen haastaa perusopetuksen sekä varhaiskasvatuksen järjestämisen. Perusopetuksen osalta erityisen huolestuttavana signaalina on ollut osaamiserojen kasvu sekä oppilaiden että koulujen välillä.
Alueellisen sosioekonomisen ja etnisen segregaation vaikutuksesta koulutuksellinen huono-osaisuus alueellistuu, mikä heikentää maantieteellisesti ja sosiaalisesti syrjään jäävien peruskoulujen edellytyksiä saavuttaa hyviä oppimistuloksia. Varhaiskasvatuksessa alueellinen eriarvoistuminen näkyy erityisesti kelpoisen henkilöstön rekrytointivaikeuksina, mikä vaarantaa varhaiskasvatuksen vaikuttavuutta.
Tasa-arvorahan avulla vahvistetaan varhaiskasvatuksen ja koulujen mahdollisuuksia tukea lasten ja oppilaiden oppimistuloksia, siirtymiä toiselle asteelle, maahanmuuttotaustaisten ja vammaisten oppilaiden tarpeita sekä viihtyvyyttä kouluissa. Esitys vahvistaa myös koulujen ja varhaiskasvatuksen edellytyksiä tukea kodin ja koulun välistä yhteistyötä.
Esitys edistää lapsen oikeuksien ja myös YK:n vammaissopimuksen toteutumista Suomessa. On tärkeää muistaa, että Suomi on ratifioinut nämä sopimukset ja silloin niiden tulee ohjata myös lainsäädäntötyötä sekä kuntien päätöksiä.
