Lasten hyvinvoinnin turvaaminen on meidän kaikkien asia

Eduskunta keskusteli viime keskiviikkona sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnöstä Lapsiasianvaltuutetun kertomuksesta. Siinä nostetaan keskeisiksi huoliksi korona-ajan vaikutus lapsiin, mielenterveyden ongelmat, lastensuojelun pitkittynyt ja kriisiytynyt tilanne sekä koulutuksen resurssien riittämättömyys.

Kriisin kielteiset vaikutukset kohdistuvat erityisesti niihin lapsiin, nuoriin ja perheisiin, jotka ovat jo ennestään olleet heikommassa asemassa. Vähävaraisissa perheissä elävät lapset, vammaiset lapset, lastensuojelun tai muun erityispalvelujen piirissä olevat lapset tai vähemmistöryhmiin kuuluvat lapset ovat kärsineet pandemian seurauksista eniten.

Koronapandemia on entistäkin voimakkaammin korostanut myös tarvetta laadukkaille ja riittäville koulutusresursseille. Koko ajan kasvava tutkimusnäyttö osoittaa jo varsin vakuuttavasti, että sekä pandemialla että koulujen sulkemisilla on ollut merkittävä negatiivinen vaikutus lasten oppimistuloksiin, kehitykseen ja hyvinvointiin. Vahinkojen korjaaminen vaatiikin merkittäviä lisäpanostuksia varhaiskasvatukseen ja opetukseen.

Keväästä 2020 asti kasvatusalan ammattilaiset viestittivät opetuksesta jälkeenjäävistä tai kokonaan pois putoavista lapsista, poliisit lisääntyvistä kotihälytyksistä, lastensuojelun sosiaalityöntekijät uupuvista perheistä ja terveydenhuollon ammattilaiset väliin jääneistä neuvola- ja kouluterveydenhuollon käynneistä.

Samoin perheissä, joissa vanhemmat eivät pystyneet tukemaan etäopetuksessa, lapset jäivät eriarvoiseen asemaan. Erityistä tukea tarvitsevien lasten perheet kokivat palvelujen alasajon erityisen raskaana. Voikin perustellusti todeta, että pandemia syvensi lasten välistä eriarvoisuutta eikä yhteiskunta pystynyt tätä kehitystä estämään.

Lapsistrategia vahvistaa yhdenvertaisten oikeuksien toteutumista

Lapsiasiavaltuutetun kertomuksessa viitataan myös lapsistrategiaan, jonka visiona on Kaikkien lasten Suomi. Visio on hyvä, sillä kaikilla lapsilla tulee olla yhtäläiset mahdollisuudet olla lapsia ja oppia. Lasten yhdenvertaisuuden toteutuminen on aikuisten toiminnan tulosta, mikä korostuu etenkin haavoittuvassa asemassa olevien lasten kohdalla.

Tällä hetkellä ne lapset, jotka ovat muita haavoittuvammassa asemassa, kuten esimerkiksi vammaiset, sairaat, lastensuojelun asiakkaat tai rikoksen uhrit, eivät aina saa tarvitsemaansa tukea. Lapsille tarkoitetut palvelut eivät aina ole johdonmukaisesti ja kattavasti saatavilla, ja palvelujen saavuttaminen voi tosiasiassa edellyttää voimavaroja, joita kaikilla perheillä ei ole.

Lapsen olosuhteissa voi olla yhtä aikaa monia eri seikkoja, jotka lisäävät eri tavoin hänen asemansa haavoittuvuutta. Tämä haastaa viranomaisia ja muita toimijoita herkkään lapsen edun punnintaan, moniammatilliseen yhteistyöhön ja palvelujen saavutettavuuden lisäämiseen.

Hallitus panostaa lasten ja nuorten tukeen

Tätä taustaa vasten onkin äärimmäisen tärkeää, että hallitus päätti vuoden toisessa lisätalousarviossaan laajasta paketista lasten ja nuorten tukemiseksi. Nyt on keskeistä voida laajasti tarjoa tukea ja apua nuorille, jotka ovat koronapandemian ja sen vuoksi käyttöönotettujen varotoimenpiteiden vuoksi vaarassa jäädä syrjään.

Lasten ja nuorten paketissa hallitus suuntaan rahoitusta yhteensä 120 miljoonaa euroa. Paketilla vahvistetaan esi- ja perusopetusta sekä lukio- että ammatillista koulutusta. Määrärahoja suunnataan myös oppilaitoksissa tapahtuvaan nuorisotyöhön ja harrastamisen Suomen malliin.  Lisäksi lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden saatavuutta parannetaan.

Yhdessä nämä panostukset tukevat lasten ja nuorten turvallisen arjen rakentamista ja antavat oppilaitoksille valmiuksia tarvittavien tukitoimien järjestämiseen.

Lasten ja nuorten tukeminen on investointi tulevaisuuteen

Yhteiskunnan myönteisen kehittymisen kannalta lasten ja nuorten auttaminen selviytymään kriisistä on oleellisen tärkeää. 1990-luvun alun laman hoito epäonnistui ja sen seurauksena monen silloin lapsuuttaan ja nuoruuttaan viettäneen elämään tuli toivottomuus, joka näkyi monin eri tavoin yhteiskunnassa useita vuosikymmeniä – ja osittain jopa edelleen.

Onkin tärkeää, ettei näitä virheitä toisteta. Lapsissa ja nuorissa on koko yhteiskunnan toivo ja tulevaisuus. Meillä ei ole varaa menettää yhtään tästä tulevaisuuden potentiaalista. Jos emme onnistu tekemään toimia, joissa nämä lapset ja nuoret on erityisesti huomioitu, kielteiset seuraukset voivat olla pitkäkestoiset heidän elämässään.

-Merja Mäkisalo-Ropponen

kansanedustaja (sd)

Julkaistu Savon Sanomien blogissa 31.5.2022.