Osallistuminen kulttuuriin on kaikkien oikeus – tervehdys Kuurojen valtakunnallisilla kulttuuripäivillä Joensuussa
Osallistuminen kulttuuriin on kaikkien oikeus – tervehdys Kuurojen valtakunnallisilla kulttuuripäivillä Joensuussa 28.5.2022.
Hyvät Kuurojen kulttuuripäiville osallistujat,
Minulla on ilo ja kunnia tuoda Joensuun kaupungin tervehdys tänne Kuurojen valtakunnallisille kulttuuripäiville. Hienoa, että tulitte tänne Pohjois-Karjalan pääkaupunkiin.
Joensuu haluaa olla kulttuurikaupunki ja strategiassamme haluamme vahvistaa Joensuun tunnettavuutta tapahtumakaupunkina. Luomme mahdollistavan tekemisen meiningin, jossa tekijät ja kokijat kohtaavat.
Karjalaisuus näkyy toiminnassamme vahvasti. Vieraanvaraisuutemme on voimavara. Korostamme strategiassa myös sitä, että kulttuuri kuuluu kaikille tuottaen hyvinvointia ja elinvoimaa. Kulttuuri ja luovuus nähdään henkisenä voimavarana, joka lisää ihmisten vuorovaikutusta ja osallisuutta.
Hyvät ystävät,
Vaikka tuon teille kaupungin tervehdystä, haluan kuitenkin mainita, että tunnen Kuurojen liiton toimintaa, koska olen eduskunnassa Vammaisasiain yhteistyöryhmän eli VAMYT-ryhmän puheenjohtaja ja siinä roolissa teen paljon yhteistyötä Kuurojen liiton kanssa. Olen myös valtakunnallisen Kulttuurihyvinvointipoolin puheenjohtaja ja poolissa korostamme sitä, että kulttuuri kuuluu kaikille.
Kulttuurin ja taiteen terveys- ja hyvinvointivaikutuksista on jo paljon tutkimusnäyttöä ja käytännön kokemuksia. Esimerkiksi Maailman terveysjärjestön WHO:n kattava tutkimusraportti osoittaa, että kulttuuri- ja taidetoiminta parantaa terveyttä ja hyvinvointia, ehkäisee ja hoitaa lukuisia sairauksia sekä auttaa selviytymään akuuttien ja kroonisten sairauksien sekä erilaisten kriisien kanssa.
Hyvät kulttuurin ystävät,
On tärkeää, että kaikki saavat mahdollisuuden nauttia taiteesta ja kulttuurista elämäntilanteesta riippumatta. Tämän pitäisi olla itsestään selvää, mutta näin ei ole. Kulttuuriset oikeudet eivät toteudu kaikkien kohdalla. Ihmisen ominaisuudet ja tausta vaikuttavat siihen, millaiset mahdollisuudet hänellä on osallistua taiteeseen ja kulttuuriin kokijana, tekijänä ja vaikuttajana. Näitä ominaisuuksia ovat muun muassa etninen tausta, taloudellinen tilanne, uskonto, vammaisuus ja äidinkieli.
Vaikka usein sanomme, että osallistuminen kulttuuriin on kaikkien oikeus, niin tämä itsestään selvä toteamus jättää helposti huomioimatta sen, että tämä oikeus ei yhdenvertaisesti edelleenkään toteudu.
On paljon keinoja parantaa taide- ja kulttuuripalvelujen yhdenvertaisuutta. Esimerkiksi palvelujen saavutettavuudessa ja esteettömyydessä on paljon kehitettävää. Palveluiden verkkosivut voivat olla hankalat tai jopa mahdottomat teknisiä apulaitteita käyttäville tai tilat voivat olla esteellisiä.
Este osallistumiseen voi olla myös pelko syrjinnästä. Yhdenvertaisuus toteutuu vasta, kun jokainen kokee olevansa tervetullut. Myös tulkkauksen puutteet voivat olla esteenä kulttuurista ja taiteesta nauttimiselle. Kuurojen oikeus viittomakieleen ja kuulovammaisten oikeus esimerkiksi kirjoitustulkkaukseen eivät aina toteudu.
Onneksi Yleisradio tukee jo omassa toiminnassaan yhä enemmän yhdenvertaisuutta ja onkin tehnyt lisäpanostuksia erityis- ja vähemmistöryhmien palveluihin, kuten suoratekstityksiin ja viittomakielen tulkkaukseen. Korjattavaa kyllä edelleen riittää, mutta oikeaan suuntaan ollaan menossa.
Hyvät Kuurojen kulttuuripäiville osallistujat,
Kuurojen kulttuurin elinehtoja ovat viittomakieli ja yhteisöllisyys. Kuurojenyhdistyksiä on kutsuttu kuurojen ”toiseksi kodiksi”. Ne ovat aina olleet paikkoja, joissa viittomakieli ja kuurojen kulttuuri kukoistavat. Arjessa mahdollisuuksia kielelliseen vuorovaikutukseen on vähän, toista viittomakielistä kuuroa ei aina ole omalla työpaikalla ja naapurustossa. Yhdistykset tarjoavat kuuroille ennen kaikkea sosiaalista yhteisöllisyyttä, mutta myös tietoa, edunvalvontaa, kulttuuria ja harrastuksia.
Oman kulttuurin omaksumisen varmistamiseksi myös coda-lasten viittomakielen opetus tulee järjestää riittävän hyvin. Viittomakielikin kehittyy koko ajan ja siksi sitä on opetettava koulussa, eikä pelkästään kotona opittuun kielitaitoon voi tyytyä.
Oma kieli on avain kulttuuriin ja siksi perheiden ja lasten kannalta on erittäin keskeistä, että lapsi oppisi viittomakielen toisena äidinkielenään, jos vanhempien äidinkielenä on viittomakieli. Enkä tarkoita tässä, että toinen olisi järjestystä ilmaiseva sana vaan sitä, että coda lapsella on kaksi äidinkieltä.
Viittomakieli on paitsi lapsen äidinkieli, se on myös vahva osa hänen arkeaan ja identiteettiään. Tästä syystä mahdollisuus viittomakielen opetukseen tulisi turvata kaikille.
Lopuksi hyvät ystävät,
Kuuroilla on kautta historian ollut paljon kansainvälisiä kontakteja. Vaikka viittomakieli ei ole kansainvälistä, on kommunikointi vaivatonta ja kuurot matkustelevatkin paljon maailmankansalaisina. Nuoret liikkuvat sujuvasti sekä kuurojen että kuulevien maailmassa ja yhteydenpito hoituu verkossa. Kokemukset elämisestä kuulevien parissa ja elämäntapa yhdistävät viittomakielisiä yli kansallisten rajojen. Tästä yhteisöllisyydestä yli rajojen meillä kuulevilla olisi paljon opittavaa.
Nauttikaa olostamme Joensuussa ja nauttikaa taiteesta ja kulttuurista – ja myös yhdessä olosta. Toivottavasti teille jää sellainen olo, että Joensuuhun kannattaa tulla uudestaan.
