Järjestöt, kansalaisyhteiskunnan toiminta sekä vapaaehtoistyö osana Suomen menestystarinaa
Elinvoimainen ja monipuolinen kansalaisyhteiskunta on toimivan demokratian ja menestyvän kansakunnan edellytys. Ilman rikasta ja monipuolista kansalaisyhteiskuntaa Suomi ei olisi maailman kilpailukykyisimpiä, onnellisimpia ja vähiten korruptoituneita maita.
Monella sektorilla kansalaisten yhteen liittyminen ja lähimmäisestä välittäminen on johtanut suuriin edistysaskeliin – näistä esimerkkeinä voin nostaa esille naisasialiikkeen, vammaisjärjestöt ja ympäristöliikkeen, jotka ovat kaikki olleet merkittäviä muutosvoimia yhteiskunnassamme. Ilman kansalaisjärjestöjen aktiivista toimintaa ja epäkohtien esille nostamista olisi moni muutos parempaan jäänyt tekemättä.
Vapaaehtoistoiminnan merkitystä yhteiskunnalle ei pysty rahassa mittaamaan. On kuitenkin arvioitu vapaaehtoistyön arvon olevan yli kolme miljardia euroa vuodessa. Suomalaiset eivät kuitenkaan tee vapaaehtoistyötä säästääkseen yhteiskunnan rahoja. He tekevät työtä halusta auttaa muita: 41 % suomalaisista vapaaehtoisista kokee näin.
Toinen merkittävä tekijä on ylimääräisen vapaa-ajan käyttäminen johonkin hyödylliseen. Vapaaehtoistoiminnan parissa vietetty aika tuottaa merkityksellisyyden ja osallistumisen kokemuksia, tutkimusten mukaan se jopa parantaa vapaaehtoistyön tekijän terveyttä. Yhteinen toiminta lujittaa myös yhteenkuuluvuuden tunnetta. Ja sitä tässä ajassa todella tarvitaan.
Järjestöt vahvistavat yhteiskunnan turvaverkkoa
Kansalaisjärjestöt ovat tärkeä yhteiskunnallinen tukipilari – ilman järjestöjen aktiivista työtä ihmisten hyvinvoinnin, osallisuuden ja turvallisuuden eteen suomalainen hyvinvointiyhteiskunta näivettyisi. Siksi on tärkeää, että me pystymme vahvistamaan järjestöjen toimintaedellytyksiä nyt ja tulevaisuudessa.
Koronapandemia jättää suomalaiseen yhteiskuntaan pitkät jäljet sosiaalisen velan ja hyvinvointivajeen muodossa. Niinpä pandemian jälkihoidossa tarvitaan myös järjestöjen arvokasta työtä. Järjestöt välittävät hyödyllistä tietoa jäsenilleen sekä tarjoavat arvokasta vertaistukea. Ne torjuvat myös yksinäisyyttä ja syrjäytymistä järjestämällä muun muassa kerhoja, ystävätoimintaa ja virkistystä.
Voidaan myös todeta, ettei sote-uudistus voi onnistua ilman järjestöjen työtä, sillä siellä tehdään sellaista yhteiskunnallisesti tärkeää ennaltaehkäisevää ja kuntouttavaa työtä, mitä mikään muu taho ei yhteiskunnassa hoida tai järjestä.
Järjestöjen rahoitus tulee turvata
Suomalaisen yhteiskunnan ja suomalaisten kannalta on tärkeää, että varmistamme, että kansalaisjärjestöillä on mahdollisuus toimia myös tulevaisuudessa. Yksi keskeinen kysymys koskee kansalaisjärjestöjen rahoitusta, eli sitä miten rahoitus turvataan nyt muuttuvassa toimintaympäristössä.
Yksi järjestöjen toimintaan vaikuttava muutos koskee rahapelituottojen vähenemistä. Aiemmin iso osa rahapelituotoista on kohdennettu kansalaisjärjestöjen toimintaedellytysten vahvistamiseen. Tuottojen vähentyessä hallitus on joutunut kompensoimaan menetystä edunsaajille. Tänä vuonna parlamentaarinen seurantaryhmä on päässyt sopuun uuden rahoitusmallin käyttöönotosta. Uusi malli tulee käyttöön vuoden alusta 2024 alkaen.
Mallissa Veikkauksen voittovarat tuloutetaan valtiolle yleiskatteellisena ilman korvamerkintää käyttökohteesta. Nykyisin Veikkaukselta avustusta saavien tahojen rahoituksesta päätetään jatkossa osana normaalia valtion budjettivalmistelua.
SDP:lle on tärkeää varmistaa, että järjestöjen autonomia ja pitkäjänteiset toimintaedellytykset säilyvät. Autonomia ja vapaus ovat erittäin tärkeitä elinvoimaisen kansalaisyhteiskunnan ainesosia ja siksi on tärkeää, ettei kansalaisjärjestöjen avustus joudu liiallisen poliittisen ilmapiirimuutoksen tai ohjauksen alaisuuteen.
Näin voidaan parhaalla mahdollisella tavalla turvata sekä virkeä kansalaistoiminta että järjestöjen korvaamattoman arvokas työ pitkälle tulevaisuuteen.
-Merja Mäkisalo-Ropponen
kansanedustaja (sd)
Julkaistu Savon Sanomien blogissa 3.5.2022.
