Vammaispalvelulakiesityksessä on paljon korjattavaa

Vammaispalvelulakiesityksen lausuntokierros loppui 4.4. Lausuntoja tuli yhteensä 214 kappaletta, joista monet erittäin kriittisiä. Lakiesityksessä on siis vielä paljon korjattavaa, ennen kuin se voidaan tuoda eduskunnan käsittelyyn.

Olen tutustunut nyt moniin lausuntoihin ja kriittistä palautetta on tullut esimerkiksi eri vammaisjärjestöiltä ja myös muilta asiantuntijatahoilta. Suomen ratifioima YK:n vammaissopimus ei ole ohjannut lakiesityksen laadintaa.

Keräsin tähän muutaman tärkeän havainnon eräiden tahojen lausunnoista:

• Kehitysvammaliitto korostaa, että toteutuessaan lakiesitys heikentäisi kehitysvammaisten ja autisminkirjon ihmisten asemaa ja synnyttäisi uusia väliinputoajia. Osa lievemmin kehitys- ja puhevammaisista sekä autisminkirjon ihmisistä jäisi kokonaan vammaispalvelulain ulkopuolelle.
• Invalidiliitto toteaa, että lakiteksti kaikkinensa vaatii vielä syvällistä ja huolellista läpikäyntiä. Pykälät, perustelut ja vaikutusarviot eivät muodosta sellaista kokonaisuutta, joka olisi vammaisen ihmisen kannalta luotettava ja tasapainoinen ja lisäisi vammaisten ihmisten yhdenvertaista mahdollisuutta saada yksilöllisten tarpeidensa mukaisia palveluja oikea-aikaisesti.
• Muistiliitto kritisoi erityisesti sitä, että ikääntyneet muistisairaat ja muut vammaiset henkilöt tulevat rajatuksi lain soveltamisalan ulkopuolelle ikänsä perusteella, mikä on ristiriidassa YK:n vammaissopimuksen kanssa. Asenneongelma tulee esille erityisesti lakiesityksen perustelussa, jossa todetaan ikääntyneiden tarvitsevan lähinnä hoivaa ja hoitoa eivätkä niinkään osallisuutta edistäviä palveluita. Tämä toteamus on jopa perustuslain vastainen, sillä osallistumisoikeudet kuuluvat kaikille.
• Myös Itä-Suomen hyvinvointioikeuden keskus on voimallisesti puuttunut samaa asiaan ja toteaa, että lakiesitys on syrjivä, koska toteutuessaan se jättäisi suuren osan vammaisista ilman palveluja, jotka tukevat heidän osallisuuttaan yhteiskunnassa.
• Kuuloliitto ja Näkövammaisten liitto ovat järkyttyneitä aistivammaisten puuttumisesta lain soveltamisalasta. Myös heidän mukaansa syrjivä ikääntymisrajoitus on poistettava.
• Autismiliiton palautteessa tuodaan esille, ettei esityksen soveltamisala vastaa YK:n vammaissopimuksen mukaista vammaisuuden määritelmää eikä myöskään yleisesti käytössä olevaa määritelmää toimintakyvystä. Sosiaalinen toimintakyky on jätetty soveltamisalasta kokonaan pois ja kertoo puutteellisesta ymmärryksestä sosiaalisen toimintakyvyn haasteiden vaikutuksista arjen toiminnoista selviytymiseen, osallistumiseen ja yhteiskunnassa toimimiseen.

Tähän kaikkeen on vielä syytä lisätä tieto siitä, että YK:n vammaisoikeuskomitea antoi 7.4. lausunnon vastuksena kanteluun voimavararajauksen käytöstä Suomen vammaispalveluissa. Voimavararajaus lainsäädännössä tarkoittaa sitä, että henkilökohtaista apua saa vain siinä tapauksessa, jos pystyy itse ilmaisemaan millaista apua tarvitsee. Komitean mukaan Suomen valtio on syrjinyt valituksen tekijänä olevaa kehitysvammaista henkilöä evätessään häneltä henkilökohtaisen avun palveluita.

Vammaisoikeuskomitea suosittelee, että Suomen valtio muuttaa vammaispalvelulakia siten, että voimavaraedellytys ei ole este niiden henkilöiden itsenäiselle elämälle, jotka tarvitsevat tuettua päätöksentekoa. Esimerkiksi Kehitysvammaliitto, Muistiliitto, Tukiliitto, Autismiliitto ovat vaatineet voimavarapykälän kumoamista tässä uudessa laissa ja tämä muutos on nyt tehtävä.

Yhteenvetona voidaan todeta, että lakiesityksessä on paljon hyviäkin asioita ja toisaalta uutta lakia on odotettu kauan. Kuitenkin ilman edellä mainittuja korjauksia, lakiesitystä ei voida tuoda eduskunnan käsittelyyn, sillä toteutuessaan esitetyllä tavalla, osan vammaisista tilanne huononisi ja toimisimme YK:n vammaisoikeuskomitean päätösten vastaisesti.

-Merja Mäkisalo-Ropponen

kansanedustaja (sd)

Eduskunnan Vammaisasiain yhteistyöryhmän puheenjohtaja

Julkaistu Savon Sanomien blogissa 19.4.2022.