Puhevammaisten oikeus palveluihin huomioitava vahvemmin
Meillä Suomessa on noin 65 000 eri syistä puhevammaista ihmistä. He kokevat arjessaan usein esteitä ja epätasa-arvoa palvelujen saavutettavuudessa. Esteettömän kommunikaatio korostuu erityisesti terveydenhuollon palveluissa, joissa tarvittavia palveluita ei saada tai jopa vaarallisia tilanteita syntyy herkästi, jos yhteistä kommunikaatioväylää ei löydetä. Palvelun saavutettavuus on nykyisin lähes aina riippuvainen puheella toimimisesta.
Olen saanut eduskunnan Vammaisasiain yhteistyöryhmän puheenjohtaja ja sekä kaupunginvaltuutettuna paljon palautetta siitä, etteivät tulkkauspalvelut toimi riittävän hyvin. Paljon on puhuttu viittomakielisten henkilöiden tulkkauspalvelujen puutteista, mutta puutteita on myös esimerkiksi kirjoitustulkkauksessa ja puhetulkkauksessa.
Suomessa puhevammaisella henkilöllä on oikeus saada tulkkauspalveluja, jotka mahdollistavat hänen yhdenmukaisen osallistumisensa ja yhteiskunnan palvelujen käytön. Meillä esteettömyydellä ymmärretään edelleen liian kapealaisesti vain liikkumisen rajoitteiden kautta, mutta yhtä lailla meidän tulisi ymmärtää, että kommunikaation esteellisyys asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan esimerkiksi palvelujen käyttäjinä.
Jotta perustuslailliset palvelut voidaan kattavasti tarjota kaikille, meidän on pystyttävä paremmin huomioimaan esimerkiksi puhevammaisten asema palvelujen käyttäjinä. Erityisen tärkeää tämä on ottaa kattavasti huomioon nyt sote-uudistuksessa ja parhaillaan menossa olevien tulevien hyvinvointialueiden valmistelussa. Palvelujen turvaaminen ja kattavan kommunikaation mahdollistaminen palvelujen käytössä kaikille on ihmisoikeus.
Esimerkki saavutettavuuden heikosta toteutumisesta on takaisinsoittopalvelu, jossa soittaja ei voi vaikuttaa ajankohtaan, jolloin takaisinsoitto tulee. Jolloin hän ei voi käyttää esimerkiksi puhetulkkia asian hoidossa, vaikka hän sitä tarvitsisi.
Samoin esimerkiksi kuntoutuspalveluissa aivovaurion vuoksi heikentyneellä kommunikaatiolla toimiva henkilö ei saa neuropsykologista kuntoutusta, ennen kuin hän kommunikoi sujuvasti apuvälineellä, vaikka tarve olisikin ilmeinen.
Saavutettavuus viestinnässä toteutuu, kun kaikilla mukana olijoilla on mahdollisuus ilmaista itseään, ymmärtää muita ja halu varmistaa yhteisymmärrys. Tämä on myös ainut keino taata hyvän ja vaikuttavan hoidon toteutuminen. Potilaan mahdollisuus kommunikoida kattavasti esimerkiksi lääkärin tai hoitajan kanssa on ensiarvoisen tärkeää.
Nyt olisi syytä tehdä kokonaisvaltainen selvitys tulkkauksen nykytilasta ja kehittämishaasteista. Selvityksessä pitäisi huomioida kaikki tulkkausmuodot, jotta luodaan ajantasainen kokonaiskuva ja voidaan ryhtyä riittäviin ja oikein kohdentuviin toimenpiteisiin asian korjaamiseksi tulkkauspalvelujen varmistamiseksi tulevaisuudessa.
Tietoa sujuvan kommunikaation tärkeydestä eri terveyspalveluissa sekä toimintatapojen arviointia ja muutosta siis tarvitaan, jotta palvelut ja hyvä hoito tavoittavat tulevaisuudessa vahvemmin myös puhevammaiset henkilöt.
Tulee muistaa, että tässä ei ole kyse ylimääräisestä lisäpalvelusta, vaan yhdenvertaisesta oikeudesta olla osallisena yhteiskunnassa.
-Merja Mäkisalo-Ropponen
kansanedustaja (sd)
Eduskunnan Vammaisasianyhteistyöryhmän puheenjohtaja
Julkaistu Savon Sanomien blogissa 15.3.2022.
