Mitä osallisuus käytännössä tarkoittaa?
Hyvinvointialueiden rakentamisen yhteydessä on puhuttu paljon osallisuuden lisäämisestä. Osallisuus on vaikuttamista oman elämänsä kulkuun, mahdollisuuksiin, toimintoihin, palveluihin ja itseen liittyviin yhteisiin asioihin. Osallisuuden käsitettä on kritisoitu liiasta yksilökeskeisyydestä ja onkin tärkeää, että muistetaan sen tarkoittavan myös laajemmin tietyn ryhmän vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä ja esimerkiksi työpaikkademokratiaa. Haluan tässä kirjoituksessa nostaa esille erityisesti vammaisten sekä sote-alan työntekijöiden osallistumismahdollisuudet sekä niiden kehittämisen.
Eduskunnan tarkastusvaliokunnassa on parhaillaan käsittelyssä selvitys lainsäädännön vaikutusten arvioinnin nykytilasta ja kehittämistarpeista. Tässä yhteydessä esille ovat tulleet myös vammaisvaikutusten arvioinnin puutteet. Selvityksen mukaan yksi keskeinen syy puutteisiin on tiedon puute. Lainvalmistelijoilla ei ole tietoa vammaisista ihmisistä ja heidän oikeuksistaan. Myös yleinen tietopohja ja tiedonkeruu ovat huteria. Samat ongelmat siirtyvät helposti myös hyvinvointialueille.
Toivottavasti hyvinvointialueiden käynnistämisessä ymmärretään osallisuuden merkitys. Ei riitä, että hyvinvointialueilla on nuorisovaltuusto, vammaisneuvosto ja vanhusneuvosto. Toimintoja suunniteltaessa on pidettävä huolta, että näiden lakisääteisten toimielinten jäseniä aidosti myös kuullaan ja he voivat kokea osallisuutta.
Nuorisovaltuutettujen läsnäolo-oikeutta lautakunnissa pidetään jo itsestään selvänä, mutta vanhusneuvostojen ja vammaisneuvostojen edustajat harvemmin pääsevät osallistumaan lautakuntien kokouksiin. Tämä johtaa siihen, ettei esimerkiksi vammaisvaikutusten arviointia juurikaan tehdä, vaikka lähes jokaisen päätöksen yhteydessä pitäisi pystyä arvioimaan myös päätöksen merkitys vammaisten yhdenvertaisuuden näkökulmasta.
YK:n vammaissopimus edellyttää, että vammaisten ääni otetaan huomioon heitä koskevassa päätöksenteossa. Laadukkaaseen päätöksentekoon kuuluu vammaisvaikutusten arviointi ja varmimmin se muistetaan, jos vammaisneuvoston edustajat osallistuvat päättävien elimien kokouksiin.
Myös työntekijöille kokemus osallisuudesta on tärkeä. Osallisuuden varmistaminen on myös osa hyvää henkilöstöpolitiikkaa. Osallisuuden kokemus työyhteisöissä on tärkeää myös työntekijöiden työmotivaation ja hyvinvoinnin kannalta. Henkilöstöllä on oltava oikeus tulla kuulluksi esimerkiksi hyvinvointialueen valtuustossa ja myös toisin päin – valtuutetuilla tulee olla oikeus ja velvollisuus kuulla henkilöstöä.
Kokemukset kuulemattomuudesta ja arvostamattomuudesta ovat keskeisiä syitä työtyytymättämyyteen Siun sotessa. Toisaalta työntekijöiden kuunteleminen ei pelkästään riitä, jos he toistuvasti kokevat, ettei heidän näkökulmillaan ole merkitystä. Menestyvän organisaation perustana ovat motivoituneet ja hyvinvoivat työntekijät.
-Merja Mäkisalo-Ropponen
kansanedustaja (sd)
Julkaistu Viikko-Pohjois-Karjala lehdessä 10.3.2022.
