Ilmastolaki rakentaa polkua kohti hiilineutraalisuutta
Eduskunta kävi tämän viikon tiistaina laajan keskustelun hallituksen esityksestä uudeksi ilmastolaiksi. Laissa laajennetaan päästövähennystavoitteita ja myös niiden raportointia sekä luodaan sitovaa viitekehystä hallituksen ilmastotoimille kohti hiilineutraaliustavoitetta. On tärkeää luoda sitovat tavoitteet johdonmukaisen politiikan tueksi.
Esitys siis toimii myös eräänlaisena ”kehyksenä” ohjaamaan tulevaa politikkaa kohti hiilineutraalisuutta ja ilmastoystävällistä taloutta ja yhteiskuntaa. Vaikka elämme keskellä vakavaa Ukrainan kriisiä, joka koskee myös koko Eurooppaa, emme saa unohtaa myöskään ilmaston lämpenemisen aiheuttamaa kriisiuhkaa ja siksi tämä ilmastolaki on erittäin tärkeä.
Ilmaston lämpenemisen uhat eivät ole vain jossain kaukana, vaan ne koskettavat myös meitä, sillä esimerkiksi Arktinen alue lämpenee kaksi kertaa nopeammin kuin muu maailma. Arktisen alueen ihmiset, luonto, elinkeinot, kulttuuri ja hyvinvointi ovat uhattuina, koska todistetusti jäätiköt sulavat ja merenpinta nousee.
Koko arktisen alueen tulevaisuuden kannalta ilmastonmuutoksen torjuminen on keskeinen tekijä. Tämän takia on tärkeää, että tulevassa ilmastolaissa on tarkoitus parantaa myös saamelaisten oikeuksien huomioon ottamista suunnitelmia valmisteltaessa sekä valmistelun yhteydessä saamelaiskäräjien kanssa käytäviä neuvotteluita.
Samoin laissa täsmennettäisiin viranomaisten kuulemisvelvoitteita suunnitelmien lausuntokierroksen yhteydessä eri saamelaistahojen osalta. Suunnitelmien valmistelussa tarvittavan tietopohjan tuottamiseksi perustettaisiin saamelainen ilmastoneuvosto, jonka tehtävänä olisi tunnistaa saamelaisten oikeuksien edistämisen kannalta keskeisiä kysymyksiä.
Ilmaston lämpenemisen hillitseminen on koko maapallon kohtalonkysymys. Suomen kannattaa kuitenkin olla edelläkävijä hiilineutraaliustavoitteissa myös itsekkäistä syistä. Ilmaston lämpeneminen koskettaa meitä arktista aluetta laajemminkin, muun muassa luonnon monimuotoisuuden vähentämisenä ja erilaisina säiden ääri-ilmiöinä. Siksi on tärkeää, että myös kuntien ja alueiden ilmastotyötä edelleen vahvistetaan. Ilmastolakia on tarkoitus tältä osin täydentää syksyllä 2022, kun tarvittavat selvitykset valmistuvat.
Meillä on jo kuntia ja alueita, joissa on kunnianhimoiset ilmastotavoitteet, mutta kaikkialla ei vielä näin ole. Kunnat voivat vaikuttaa alueensa päästöihin esimerkiksi asumisen, kaavoituksen, liikenteen ja palveluiden ratkaisuilla. Nämä on mahdollista suunnitella myös vähähiilisyyden periaatteella. Kuntien kautta myös monet ilmastopäätökset saavat konkreettisen asun kuten miten kevyttä liikennettä edistetään tai miten voidaan vähentää yksityisautoilun tarvetta kaupunkien keskustoissa.
Kaikessa jatkotyöskentelyssä on myös varmistettava ilmastotoimien oikeudenmukaisuus ja kestävä kehitys. Oikeudenmukaisuuteen liittyy vahvasti muun muassa reilu siirtymä sekä tulevien sukupolvien oikeuksien huomioon ottaminen. Tärkeää on toteuttaa ratkaisut sosiaalisesti oikeudenmukaisesti sekä kansalaisten ääntä kuunnellen.
Edelläkävijyys ilmastoasioissa antaa meille kilpailuetua myös monilla alueilla. Ilmastonmuutokseen vastaaminen ja kestävän kehityksen ratkaisut tarjoavat mahdollisuuksia elinkeinoelämälle sekä uusille innovaatioille ja työpaikoille. Hiilineutraaliustavoite ei ole meille kilpailukyvynkään kannalta uhka, vaan se on mahdollisuus.
Samoin on hyvä muistaa, että mitä nopeammin Suomi ja Eurooppa toteuttavat vihreän siirtymän, sitä nopeammin myös pääsemme irti venäläisestä tuontienergiasta.
-Merja Mäkisalo-Ropponen
kansanedustaja (sd)
Julkaistu Uuden Suomen blogissa 10.3.2022.
