Kotouttamisessa on edelleen paljon puutteita
Uskoakseni suurin osa suomalaisista ymmärtää, että tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa. Myös ymmärrystä hädässä olevien ihmisten auttamiseen löytyy. Olipa Suomeen tulemiselle syy mikä tahansa, yhteiskuntaan sisälle pääseminen edellyttää sekä halua oppia yhteiskunnan ja kulttuurin säännöt että myös laadukkaita kotouttamistoimenpiteitä.
Eduskunnan tarkastusvaliokunta on käsitellyt kotouttamista ja sen vaikuttavuutta useaan otteeseen ja viimeisimmässä hallituksen vuosikertomusta käsitelleessä mietinnössään tuo esille kotoutumiskoulutuksen laadun parantamisen tarpeita sekä maahanmuuttajanaisten työllistymiseen liittyviä haasteita.
Selvitysten mukaan kotoutumiskoulutuksessa tavoitekielitaitotason saavuttaneiden osuus on vaatimaton, eikä tilanne ole viime vuosina parantunut. Tavoitetason saavutti vuonna 2021 noin 35 prosenttia kotoutumiskoulutukseen osallistuneista. Vaikka jotkut osallistujaryhmät, erityisesti korkeakoulutetut, saavuttavat kielitaitotavoitteen varsin usein, keskimäärin koulutuksen tuloksia on pidettävä heikkoina.
Riittävä kielitaito on edellytys suomalaisessa yhteiskunnassa toimimiselle ja usein myös työllistymiselle. Tästä johtuen kotoutumiskoulutuksen kielikoulutuksen laatua ja vaikuttavuutta on parannettava niin, että tavoitetason saavuttavien osuus kasvaa merkittävästi.
Tarvitaan voimallisia toimia kieli- ja muun koulutuksen vaikuttavuuden parantamiseksi. Heikkojen oppimistulosten syyt tulee selvittää. Koulutukseen osallistuminen tulee olla velvoittavaa ja oppimistulokset tulee mitata. Koulutuksia hankkivien tahojen tulee painottaa hankinnan kriteereinä erityisesti laatua ja vaikuttavuutta.
Toinen valiokunnan käsittelemä aihe kotouttamiseen vaikuttavuutta selvittämisen yhteydessä oli maahanmuuttajanaisten tilanne. Maahan muuttaneet naiset ovat koulutetumpia kuin maahan muuttaneet miehet. Samoin naisten suomen tai ruotsin kielen taito on parempi kuin miesten.
Asiantuntijakuulemisen perusteella mahdollinen selitys siihen, että naisten työllisyys on korkeammasta koulutuksesta huolimatta heikompi kuin miesten, ovat sukupuolen mukaan segregoituneet työmarkkinat.
Eräillä naisvaltaisilla aloilla, kuten kasvatus-, sosiaali- ja terveysaloilla, kielitaidon merkitys on suurempi kuin joillakin miesvaltaisilla aloilla. Samoin näillä aloilla tutkinnon tunnustamiseen liittyy sääntelyä, joka voi hankaloittaa lähtömaassa hankitun osaamisen hyödyntämistä Suomessa.
Maahan muuttaneet naiset muodostavat hyvin heterogeenisen ryhmän. Ongelmien kasautuminen asettaa tiettyjä naisryhmiä erityisen haavoittuvaan asemaan. Sellaiset tekijät kuin pakolaisena Suomeen tuleminen, lyhyt tai kokonaan puuttuva koulutus, terveyshaasteet, koettu väkivalta, epätasainen hoivavastuun jakautuminen, suuri lasten määrä ja etninen tausta lisäävät työllistymisvaikeuksien ja työmarkkinoiden ulkopuolelle jäämisen riskiä.
Mitä heikommassa yhteiskunnallisessa asemassa nainen on, sitä tärkeämpiä ovat erityisesti naisille kohdistetut palvelut, joita on tällä hetkellä aivan liian vähän.
Valiokunta painottaa, että maahanmuuttajanaisten työllistymiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota ja työllistymisen esteitä purettava. Työelämälähtöisiä kotouttamispalveluja tulee tarjota myös työmarkkinoiden ulkopuolella oleville naisille.
Heikot kotoutumistulokset ovat ongelma niin kotoutuvan yksilön kuin yhteiskunnankin kannalta. Mahdollisesti tarvittavia tukitoimia on tarjottava oikea-aikaisesti, jotta maahanmuuttajan kotoutuminen ei viivästy koulutuksen tai tuen puutteiden vuoksi.
-Merja Mäkisalo-Ropponen
kansanedustaja (sd)
Tarkastusvaliokunnan varapuheenjohtaja
Julkaistu Uuden Suomen blogissa 24.2.2022.
