Nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisyssä paljon kehittämistä
Eduskunnan tarkastusvaliokunnan tilaama tutkimus nuorten syrjäytymisen ehkäisyn palvelujärjestelmän toimivuudesta ja palveluiden vaikuttavuudesta julkaistiin viime keskiviikkona. Aihe on ajankohtainen, sillä nuorten pahoinvointi on suuri ongelma yhteiskunnassa, ja korona on sitä osaltaan lisännyt.
Selvitys on ajankohtainen myös siitä syystä, että hyvinvointialueiden toimintaa ollaan käynnistämässä ja tästä selvityksestä tulee selkeitä näkökulmia siitä, miten nuorten palvelut tulisi järjestää. Nostan muutaman tärkeän näkökulman esille.
Hyvinvointialueen, kuntien ja järjestöjen yhdyspintojen rakentaminen nuorten palveluihin on välttämätöntä. Myös eri ammattikuntien raja-aitoja on rikottava. Tarvitaan aitoa yhdessä tekemistä, mikä on enemmän kuin perinteinen yhteistyö. Yhdessä tekeminen, ammatillisen toiminnan laatu, eheät ja saumattomat palveluketjut sekä osaava johtaminen yhdyspinnoilla näyttää tämänkin selvityksen valossa olevan tärkeämpää kuin raha.
Yhdyspinnoilla tulisi rakentaa yhteiset tavoitteet ja sopia työjaosta sekä kokeilla rohkeasti myös ilmiöpohjaista budjetointia, jossa yhteisestä potista voitaisiin jakaa eri toimintoihin resursseja. Ilmiöpohjaisesta budjetoinnista puhutaan paljon, mutta nyt on korkea aika tuoda asia käytäntöön.
Tällä hetkellä erilliset sektorikohtaiset budjetit estävät kokonaisuuksien hallitsemista. Hyvinvointialueella lasten ja nuorten palvelut tulisi koota saman sateenvarjon – esimerkiksi lasten, nuorten ja perhepalveluiden lautakunnan alle – jolloin työskentely myös yhdyspinnoilla helpottuu.
Nuoret tulee ottaa entistä tiiviimmin mukaan omien palvelujen suunnitteluun ja arviointiin. Toisaalta nuoria tulisi hyödyntää myös laajemmin palvelujen kehittämisessä. Liian usein aikuiset ja ammattilaiset luulevat tietävänsä parhaiten, minkälaista toimintaa ja minkälaisia palveluja nuoret tarvitsevat ja haluavat.
Tietoa on paljon, mutta se on liiaksi hajallaan. Tiedon yhteen kokoaminen on tärkeää, mutta myös lisätutkimusta tarvitaan esimerkiksi toimivista palveluketjuista ja palvelujen sisällön vaikuttavuudesta. Tiedolla johtamisen ja hyvinvointitalousajattelun merkitys toivottavasti jatkossa korostuu. Nämä asiat on hyvä ottaa huomioon myös Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen käynnistämisessä.
Suosittelen lämpimästi lukemaan selvityksen, johon voit tutustua eduskunnan verkkosivuilla. Se tarjoaa meille kaikille paljon ajattelun aihetta sekä alleviivaa vahvasti vanhaa viisautta, että mahdollisimman aikainen puuttuminen on aina kannattavaa, niin taloudellisesti kuin myös ennen kaikkea inhimillisestikin.
-Merja Mäkisalo-Ropponen
kansanedustaja (sd)
Eduskunnan tarkastusvaliokunnan varapuheenjohtaja
Julkaistu Viikko-Pohjois-Karjala lehdessä 17.2.2022.
