Hoitotyön erikoistumiskoulutuksella on kiire
Vaikka suomalainen sairaanhoitajakoulutus on korkeatasoinen, se ei anna valmiuksia toimia erityisasiantuntijatehtävissä ja juuri näistä henkilöistä on suuri puute. Työelämässä puuttuu edelleen muun muassa muistihoitajia, reumahoitajia, tehohoitajia ja kehitysvammatyön erityisosaajia. Tarvitsemme vahvempaa erikoistumiskoulusta, jotta terveydenhuolto voi jatkossa vastata kattavasti väestön tarpeisiin.
Joulun jälkeen julkaistiin sosiaali ja terveysministeriössä ensimmäiset ehdotukset kliinisen hoitotyön erikoistumisaloista. Tätä työtä on odotettu jo kauan ja itse olen tehnyt vuosien mittaan useampia kirjallisia kysymyksiä ja aloitteita asiasta ja onneksi nyt ollaan edes tässä vaiheessa. Asialla on kuitenkin kiire, sillä työelämästä puuttuu valtava määrä kliinisen hoitotyön erikoisosaajia.
Sairaanhoitajien työpanoksella ja osaamistasolla on merkittävä vaikutus väestön hyvinvointiin, kansanterveysongelmien ehkäisyyn, palveluiden saatavuuteen, hoitoon pääsyyn, hoidon laatuun ja toiminnan sujuvuuteen. Laadukkaan terveydenhuollon turvaaminen edellyttää henkilöstön laadukkaaseen ja ajantasaiseen koulutukseen panostamista.
Ammattikorkeakoulut ovat järjestäneet erikoistumiskoulutuksia vuodesta 2016. Korkeakoulujen erikoistumiskoulutustarjonta ei kuitenkaan nykyisellään kata kaikkea työelämässä tarvittavaa kliinisen hoitotyön erikoisosaamista. Tarvitsemme laajaa koko maan kattavaa kartoitusta ja näkemystä erikoistumiskoulutuksen tarpeesta ja järjestämisestä.
Nykyiset ammattikorkeakoulujen tarjoamat erikoistumisopinnot eivät siis vastaa työelämän eivätkä myöskään väestön terveystarpeisiin. Esimerkiksi sairaalat nykyisellään vastaavat pääosin henkilöstönsä kliinisen hoitotyön erikoisosaamisen kehittämisestä, mutta toimipaikkakoulutuksesta ei saa korkeakoulun todistusta suoritetuista erikoisalan opinnoista, eikä opintojen tasalaatuisuutta varmisteta mitenkään. Palkkauksessa erikoisosaaminen näkyy hyvin harvoin ja myös tähän asiaan on jatkossa kiinnitettävä huomiota.
Kliinisen hoitotyön erikoisosaaminen on yhteydessä potilasturvallisuuden ja näyttöön perustuvan hoitotyön kehittämiseen sekä myös hoitotyön vetovoimaisuuteen. Sote-uudistuksen onnistumisen näkökulmasta kaikki nämä ovat ensisijaisen tärkeitä asioita, sillä jos emme huolehdi osaavasta ja sitoutuneesta henkilökunnasta eivät uudistuksen muutkaan tavoitteet voi toteutua.
Tarvitsemme valtakunnalliset ja yhtenevät ratkaisut, jotta riittävä ja tasapuolinen erikoitumiskoulutus voidaan turvata koko maassa. Laadukkaan terveydenhuollon turvaaminen edellyttää henkilöstön laadukkaaseen ja ajantasaiseen koulutukseen panostamista. Asiantuntijuuden ylläpito ja kehittäminen vaativat lisäksi jatkuvaa oppimista ja oman ammattitaidon sekä tietämyksen päivittämistä ja kehittämistä.
-Merja Mäkisalo-Ropponen
kansanedustaja (sd)
Julkaistu Savon Sanomien blogissa 11.1.2022.
