Hyvinvointialueilla otettava uusi suunta

Monien selvitysten mukaan hallinnon ja toiminnan siiloutuminen heikentää toiminnan vaikuttavuutta ja tehokkuutta. Tämä näkyy sekä ministeriöissä, että alueilla ja kunnissa. Työskentelen eduskunnassa tulevaisuusvaliokunnassa ja tarkastusvaliokunnassa ja molemmat valiokunnat ovat lausunnoissaan ja mietinnöissään tuoneet esille erityisesti huolensa lasten ja nuorten palveluiden siiloutumisesta.

Vuodenvaihteessa on ilmestymässä tarkastusvaliokunnan tilaama selvitys, jonka aiheena on nuorten syrjäytymisen ehkäisyn palvelurakenne, rahavirrat syrjäytymisen ehkäisyyn sekä seurannan haasteet. Alustavien tulosten mukaan voidaan todeta tärkeä asia, – joka koskee todennäköisesti myös lasten palveluita: Nuorten syrjäytymisen ehkäisyn osalta erityisesti toimivat palveluketjut ovat kustannustehokkaita – eivät niinkään yksittäiset palvelut. Toisin sanoen palvelujärjestelmän toimivuus kokonaisuudessaan on tärkeintä. Uskon, että monessa muussakin palvelukokonaisuudessa tilanne on sama.

Palvelujärjestelmän kokonaisuutta voidaan edistää ainakin kahdella eri tavalla: ilmiöpohjaisuudella ja ilmiöpohjaisella budjetoinnilla sekä toimivalla yhteistyöllä ja yhdessä tekemisellä. Näistä muutama sana.

Ilmiöpohjaisuudella tarkoitetaan tässä yhteydessä esimerkiksi talousarvion määrärahojen ja niiden vaikutusarvioiden kokoamista jonkin teeman tai ilmiön ympärille, perinteisten hallintokuntien ja -rajojen sijaan. Näin voidaan paremmin muodostaa kokonaiskuva asiaan vaikuttavista toimista ja niiden mittaluokasta.

Tulevaisuusvaliokunta on vuosien 2017–2021 aikana ottanut asiaan kantaa useita kertoja. Ilmiöpohjaisen budjetoinnin kohteeksi tulevaisuusvaliokunta on esittänyt muun muassa lasten ja nuorten palveluita. 

Lapsibudjetointia pilotoidaan nyt ensimmäisen kerran valtion ensi vuoden talousarviossa. Lisäksi tavoitteena on, että lapsivaikutusten arviointia toteutetaan hallituskausittain osana lapsistrategian toimeenpanoa sekä kuntien ja hyvinvointialueiden lapsiin ja nuoriin kohdistamien määrärahojen seurantaa ja raportointia kehitetään eri ministeriöiden ja keskeisten virastojen kanssa sote-uudistuksen jälkeen.

Lisäksi kuntien ja hyvinvointialueiden omaa lapsibudjetointityötä on tarkoitus edistää vapaaehtoisuuden pohjalta hyvinvointialueiden perustamisen ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisvastuun siirtymisen jälkeen.

Meidän tulee panostaa yhdessä tekemiseen

Tulevia hyvinvointialueita, kuntia ja järjestöjä yhdistää yhteinen tavoite, ihmisten hyvinvointi.  Hyvinvointialueilla ja kunnilla on lakisääteinen velvollisuus terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen alueellaan. Kuntien ja hyvinvointialueiden lisäksi tavoitteen saavuttaminen edellyttää myös monien muiden toimijoiden mukaan ottamista.

Terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä ennaltaehkäisevässä toiminnassa tulee saada muodostettua yhteinen toiminta-areena, jossa yhdessä tekeminen hyvinvointialueen, kuntien, oppilaitosten, yritysten ja järjestöjen kanssa toteutuu. Tämän mahdollistamiseksi sekä hyvinvointialueella ja kunnissa on oltava nimetyt henkilöt, joiden vastuulla tämän yhteistyön koordinointi on.

Yhdessä tekemisellä saadaan karsittua päällekkäisiä toimintoja, mutta mikä vielä tärkeämpää – voidaan estää ihmisten ja perheiden jääminen kokonaan ohjauksen, avun ja tuen ulkopuolelle. Selkeät sopimukset eri toimijoiden roolista tehostavat niukkojen resurssien tehokasta käyttöä. Myös eri tahojen rahoituksesta voidaan tällä yhteisellä areenalla sopia eli edetä kohti ilmiöpohjasta budjetointia.

Toivottavasti hyvinvointialueilla ja kunnissa on rohkeutta tehdä näitä uudistuksia. Alussa panostaminen terveyteen ja hyvinvointiin lisää kustannuksia, sillä kaikki hoidon parissa olevat ihmiset on myös hoidettava ja samalla rakennettava uudenlaista toimintatapaa. Hyöty näkyy vasta viiveellä. Budjettivuosi kerrallaan eläminen on pahimpia esteitä suunnan muuttamisessa, sillä liian lyhyt aikajänne estää katsomasta tarpeeksi pitkälle tulevaisuuteen tulevaisuusinvestointien näkökulmasta.

-Merja Mäkisalo-Ropponen

kansanedustaja (sd)

Julkaistu Savon Sanomien blogissa 14.12.2021.