Autetaan vaikeissa elämäntilanteissa olevia lapsia ja nuoria
Lokakuun alussa käytiin eduskunnassa ajankohtaiskeskustelu mielenterveys- ja päihdepolitiikasta. Omassa puheenvuorossani nostin esille mielenterveys- ja päihdeperheissä asuvien lasten ja nuorten tilanteen. Asian tärkeydestä on hyvä puhua myös tällä viikolla vietettävän ehkäisevän päihdetyön viikon ja ensi viikolla vietettävän lapsen oikeuksien viikon yhteydessä.
Alkoholin haitoista noin 30 % kohdistuu alkoholin suurkuluttajiin. Pohdittaessa lasten kokemuksia vanhemman alkoholinkäytöstä, lääketieteellisiä mittareita oleellisimmin esille nousee koettu haitta. Lapsi saattaa kokea häiritseväksi myös sellaisen alkoholin käytön, jonka aikuiset luokittelevat tavalliseksi suomalaiseksi juomiseksi.
Sekä Omaishoitajaliitto että Mielenterveysomaisten keskusliitto ovat nostaneet esille käsitteen nuoret hoivaajat. Nuorilla hoivaajilla tarkoitetaan niitä alaikäisiä lapsia ja nuoria, jotka kantavat sellaista vastuuta vanhemmistaan tai muusta perheenjäsenestä, joka ei heille kuuluisi. Suurin osa heistä auttaa tai hoitaa mielenterveys- tai päihdeongelmista kärsiviä perheenjäseniä. Omaishoitajaliiton mukaan Suomessa vähintään 20 000 nuorta hoivaajaa. Todennäköisesti tämä luku on kuitenkin pahasti alakanttiin.
Tällä hetkellä nuoria hoivaajia ei aina edes tunnisteta, eivätkä he saa tarvitsemaansa tukea ja apua. Tutkimusten mukaan näillä lapsilla ja nuorilla on enemmän väsymystä, yksinäisyyttä, ahdistusta. He pinnaavat myös enemmän koulusta ja heidän koulumenestyksensä voi olla heikompaa. Riski syrjäytymiseen ja muihin ongelmiin kasvaa. Ongelmista tulisi uskaltaa puhua oikeilla nimillä, lapsen ikätaso huomioiden. Puhumattomuuden kulttuurista pitäisi päästä irti, eikä se onnistu, mikäli päihde- ja mielenterveysongelmien stigma ei hälvene.
Meidän aikuisten on uskallettava kuulla ja nähdä sekä nousta puolustamaan puolustuskyvyttömiä. Meidän tulee yhdessä varmistaa, että lapsen ja nuoren elämässä olisi edes yksi turvallinen aikuinen. Opettajat ja varhaiskasvatuksen ammattilaiset ovat tärkeässä asemassa tilanteen huomaamisessa ja asian esille ottamisessa.
Usein nämä lapset ja nuoret näyttävät ulospäin pärjääviltä, mutta se ei kuitenkaan tarkoita, että lapsen voisi rauhassa jättää niin tekemään. Opettajilla on melkoinen vastuu yhtäältä tunnistaa ne huonosti voivat oppilaat, jotka pinnistelevät pitääkseen pahoinvoinnin piilossa sekä toisaalta selviytyä niiden kanssa, joilla pahoinvointi tulee jo näkyviin ja myös ohjata heitä ammattiavun piiriin. Ammattiavun piiriin on päästävä heti, eikä vasta kuukausien päästä.
Vertaistuen järjestyminen ja vapaa-ajan sekä harrastustoiminnan mahdollistaminen perheen taloudellisesta tilanteesta riippumatta tarjoavat monille nuorille hoivaajille mahdollisuuden taukoon kotiolosuhteista. Mitä enemmän lapsi saa olla lapsi, sitä tasapainoisemmaksi hän voi kasvaa. Tätä meidän tulisi yhteiskunnassa tukea.
-Merja Mäkisalo-Ropponen
kansanedustaja (sd)
Julkaistu Viikko-Pohjois-Karjala -lehdessä 11.11.2021.
