Mitä sinulle tule mieleen käsitteestä osatyökykyinen?
Nykyisin puhutaan paljon osatyökykyisistä, mutta kun keskustelua tarkemmin kuuntelee, tulee selvästi esille, ettei meillä ole yhteistä ymmärrystä siitä, mitä tällä käsitteellä oikeastaan tarkoitetaan. Ongelma koskee myös lainsäädäntöä ja meitä poliitikkoja. Koska emme tiedä mistä tai kenestä me puhumme, emme voi myöskään löytää kohdennettuja ja vaikuttavia toimenpiteitä asiaan vastaamiseksi.
Osatyökykyisten väestönosuudesta, lukumäärästä ja työllisyysasteista on niukasti tietoa, ja arviot vaihtelevat myös lähteen mukaan. Tiedon kartoittamista hankaloittaa, ettei osatyökykyisyys ole tarkkarajainen piirre eikä osatyökykyisyydellä ole itsessään yhtä vakiintunutta määritelmää. Osatyökykyisenä voidaan pitää henkilöä, jolla on käytössään vain osa työkyvystään.
Toisaalta henkilö, joka on yhteen työhön nähden osatyökykyinen, saattaa suoriutua toisesta tehtävästä täysipainoisesti. Eikö meistä jokainen ole siis osatyökykyinen, jos olemme itsellemme sopimattomassa työssä?
Osatyökykyisyys on yksilöllistä ja sidoksissa osatyökykyisyyden syyhyn, tehtävään sekä työhön ja sen vaatimuksiin. Osatyökykyisyyden taustalla voi olla monenlaisia tekijöitä. Osatyökykyiset voivat olla pitkäaikaissairaita, vammaisia, elämänkriisin kokeneita tai työ- ja toimintakyky on voinut alentua sosiaalisten syiden takia.
Työkyky vaihtelee ja osatyökykyisyys voi olla myös tilapäistä. Vammaisten kohdalla kohtuullisten mukautusten, eli esimerkiksi erilaisin työtekoon liittyvien järjestelyjen, avulla voidaan auttaa osatyökykyinen täysin työkykyiseksi. Osatyökykyinen voi olla työllinen, työtön tai työpaikan ulkopuolella, esimerkiksi opiskelemassa.
Tällä hetkellä meillä ei ole riittävän selkeää käsitystä osatyökykyisyydestä, osatyökyvyn eri kategorioista ja osatyökykyisten työllisyydestä. Osatyökykyisyyden tilastointia tulisi kehittää, jotta saataisiin kattavaa ja vertailukelpoista tietoa seurantaa ja toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointia varten.
Invalidiliiton entinen toimitusjohtaja Petri Pohjonen kritisoi usein käsitettä osatyökykyinen, sillä kukaan ei ole osa jotakin, olemme kaikki kokonaisia. Meidän tulisi mieluummin puhua siitä, että kaikille tulee löytää sopivaa työtä. Tässä prosessissa ihminen saattaa tarvita ammattilaisten tukea ja apua. Suomi tarvitsee meidän kaikkien työpanoksen ja kaikki työ on arvokasta.
-Merja Mäkisalo-Ropponen
kansanedustaja (sd)
Eduskunnan Vammaisasiain yhteistyöryhmän puheenjohtaja
Julkaistu Viikko-Pohjois-Karjala -lehdessä 21.10.2021.
